Yle lähettää taas brittiläistä laatudraamaa ja peräti kahtena eri laatusarjana. Yhteistä niillä on käsikirjoittaja Jimmy McGovern. Nimet ovat "Katu" (The Street) ja "Fitz ratkaisee" (Cracker)
Molemmat sarjat on esitetty aikaisemminkin, Fitz kahdestikin. Jäin edellisellä kerralla ihmettelemään sarjojen hieman vaatimattomia katsojalukuja. Jostain syystä yleisö ei löytänyt niitä. Osasyy taisi olla myöhäinen esitysaika - kumpikin sarja on varsin rankkaa katsottavaa. Ei lapsille!
”Rankkuus” on kuitenkin syvästi eurooppalaista ihmissuhdedraamaa, ei amerikkalaista verilöylyä.
Fitz on 1990-luvun tuotantoa, eikä uusia jaksoja enää tule. Katu on tuore sarja. Aluksi esitetään edellisen tuotantokauden jaksot uusintoina, maaliskuussa alkavat uudet.
Katu ei ole mikään brittiläinen vastine Suomen Kotikadulle, vaikka rakenteessa onkin yhteinen perusidea. Saman kadunpätkän ihmisten elämää siinä kuvataan. Mutta brittiläinen versio pistää katsojan tiukoille ja vaatii ajattelemaan.
Sävy on arkinen, jopa ääriarkinen. Arkitodellisuudessa on vahvaa draamaa: on rakkautta, vihaa, petosta, himoa, seksiä, avuttomuutta, hyväksikäyttöä. Mutta myös aitoa ystävyyttä ja välittämistä. Elämä on moni-ilmeistä mutta ei useinkaan helppoa tai kaunista.
Dessutom suosittelee molempia sarjoja mutta vain sellaisille katsojille, jotka kaipaavat aitoa eurooppalaista laatudraamaa ja vierastavat amerikkalaisia keskivertoräiskyttelyitä tai hunajaisia hupailuita, joita Suomessakin riittää, erityisesti kaupallisilla kanavilla.
Mukaan pääsee vaikka kesken sarjan. Kumpikaan ei ole jatkuvajuoninen. Molemmat sarjat ovat vasta äsken päässeet alkuun, joten vielä ehtii hyvin mukaan, vaikka olisi käynnistysjaksot missannutkin.
Katu tulee keskiviikkoisin myöhäisillassa.
Fitz tulee lauantaisin myöhäisillassa.
Molemmat Yle-ykköseltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti