Huomasin lehdestä ilahduttavan kirja-arvostelun. Monika
Fagerholmilta on ilmestynyt uusi kirja. Täytyy pikimmiten käydä ostamassa.
Fagerholmista on pikkuhiljaa tullut yksi suosikeistani.
Uuden kirjan nimi on omintakeinen: "Lola
uppochned" (suom. "Lola ylösalaisin" - käännös Liisa Ryömä).
Onnistunut nimi on tärkeä. Joskus näin kirja-alan ammattilaisilta kerätyn
listan onnistuneista kirjojen nimistä. Muistelen, että kärkipäässä olivat ainakin
seuraavat: Saatana saapuu Moskovaan, Torstai on toivoa täynnä, Joutavuuksien
jumala, Mennyttä miestä, Palkkapiian poika, Ruusuinen ristiinnaulitseminen,
Yhden yön pysäkki, Kiveä kovempi, Ei sanonut sanaakaan. Huomiota kiinnitti,
että nimessä oleva allitteraatio oli hyvin suosittu.
Fagerholmin kirjan nimessä ei ole allitteraatiota, mutta
silti pidän sitä onnistuneena. Se herätti minussa välittömästi hullunkurisen
muistikuvan vuosien takaa.
* * *
Minulla oli uusi sihteeri, neiti B. Olimme kokousmatkalla
Kööpenhaminassa. Neidille se oli ensimmäinen ulkomaanmatka uudessa työssään.
Pitkän kokouspäivän päätteeksi poikkesimme iltapalalle
johonkin pieneen ravintolaan. Illan pimeydessä kävelimme kohti hotelliamme.
Matkan varrelle osui lasten leikkipuisto. Siinä neiti pysähtyi ja kysyi,
haluanko nähdä yhden tempun.
Neiti kiipesi aidan yli leikkipuiston puolelle, heitti takin
ja kengät pois ja meni riippumaan rekkitangolle. Muutama edestakainen
vauhtiheilahtelu, ja hän alkoi pyöriä kieppiä tangon ympäri (tälle tempulle
olisi varmasti urheilukielinen nimi, mutta minä en tunne alaa, joten en osaa
sitä mainita). Lopuksi hän tarttui polvitaipeillaan tankoon ja kieppui pää
alaspäin, oikaisi sitten heilahduksen ääripisteessä kinttunsa jolloin hän
irtosi tangosta ja kiepsahti jaloilleen maahan.
Minä aidan takana katsoin hämmästyneenä säikähtäen. Se
näytti melkein itsemurhameiningiltä, mutta neitiä nauratti. Kadulle palattuaan
hän kiepsahti seisomaan käsillään ja käveli aikamoisen pätkän kohti hotellia
ylösalaisessa asennossa. Hotellin ovella hän palasi normaalikävelyyn.
Ihmettelin taitoa. Neiti kertoi käyvänsä sirkuskoulua ja
osaavansa paljon hurjempaakin. Kysyin, miksi hän ei ollut maininnut tästä
koulutuksesta työhakemuksessaan. Hän arveli, että siitä ei ehkä olisi ollut
hyötyä - ehkä pikemminkin haittaa - vanhoillisen ja kunnianarvoisan
Vuoronvarausviraston etsiessä sihteeriä ulkomaanosaston päällikölle. Muut
ansiot tuntuivat tähdellisemmiltä mainita CV:ssä.
Olisikohan ollut haittaa? Tiedä häntä. Mietin, eikö Virasto
todellakaan ymmärrä arvostaa sellaista erikoisosaamista.
Neiti lupasi opettaa minulle käsinkävelyä, jos haluan. Se
tekisi hyvää kankeille hartioilleni. Rekkikieputusta hän ei suositellut -
ainakaan heti alkuun.
Toistaiseksi on jäänyt opettelematta käsinkävelyä. Ehkä
sitten kun olen kokonaan eläkkeellä. Siitä voisi alkaa paluu nuoruuteen ja
notkeuteen.
* * *
Näin ne assosiaatiot menevät, yksi kirjan nimi riittää.
6 kommenttia:
Ihanaa! Neiti B.:n ulottuvuudet senkun jatkavat laajenemistaan! Myyttinen hahmo!
Neiti B yllättää yllättävissä tilanteissa :)
Hesarissa oli juttu sihteereistä, jotka ovat nykyään johdon assistentteja. Olen pitkään haaveillut sihteeristä, sellaista ei sairaalassa saa kuin ihan korkein johto, silloinkin sihteerien päätyö on ihan muuta kuin ylilääkärin kalenterin hallinta. Neiti B halusi ilmeisimmin tehdä sinuun vaikutuksen ja taisi onnistua. Minä kiipesin kongressimatkalla samantyyppisessä tilanteessa hameessa ja korkokengissä korkean rauta-aidan yli, kun en viitsinyt sitä kiertää. Hotellin hississä panamalainen kongressivieras sanoi minulle "I saw your undeware".
Kari R: Välitin ihailevat terveisesi neiti B:lle. Olisitpa nähnyt hymyn, kun hän kuuli, keneltä.
Sanoi tietävänsä "tyypin". Kertoi laulelleensa yhteislaulujuhlissa hänen laulujaan. Lähetti sinulle lentosuukon.
Dessu
Kyllä neiti osaa yllättää, niitä riittää. Varmaan voi olla myös yritystä tehdä vaikutus.
Kerran yritin firman pikkujouluissa saada hänet esiintymään ja näyttämään muillekin taitonsa. Vaikkapa trapetsilla. Hän ei sellaiseen suostunut. Sen sijaan hän suostui klovniksi. Loistava esitys sekin.
Heidin kertoman tapauksen johdosta mainitsen, että Kööpenhaminan temout neiti B taisi muistaakseni tehdä pitkissä housuissa. Jos näin ei olisi ollut, muistaisin kyllä.
Dessu
Ooh! Sama takaisin!
Lähetä kommentti