Katsoin
äskettäin taas kerran Aki Kaurismäen elokuvan Juha (1999). Tämä pieni helmi on
hyvin korkealla arvostuslistallani.
Kaurismäki
keksi tehdä Juhani Ahon romaanista mykkäelokuvan. Idea toimii. Väkevä
kolmiodraama saa ansaitsemansa toteutuksen. Se on kuvaus viattoman ja puhtaan
suomalaisuuden katoamisesta. Se ei kuitenkaan kuvaa kaukaista menneisyyttä,
niin kuin Ahon romaani. Se kuvaa nykyisempää aikaa.
Juha ja
hänen vaimonsa Marja ajavat sivuvaunullisella moottoripyörällä kotiin päin
oltuaan markkinoilla myymässä kasvattamiaan kaaleja. Kaikki on hyvin, elämä on
hallinnassa. Aurinko paistaa pariskunnalle.
Turmeltunutta
maailmaa edustava Shemeikka ajaa urheiluautolla, joka menee rikki juuri Juhan
ja Marjan talon kohdalla. Ystävällinen Juha auttaa pulaan joutunutta.
Vieraan
maailman viekoitukset tulevat Shemeikan mukana. Hän iskee silmänsä Marjaan,
joka mielistyy. Juha ei huomaa mitään, ennen kuin on myöhäistä. Shemeikka vie
Marjan synkkään betonimaailmaan, jossa aurinko ei näy. Lopussa käy huonosti.
* *
*
Näitä
legendaarisia Shemeikkoja riittää, kuvio on tosielämästä tuttu.
Moraalistakin
on asiaan liittyen puhuttu. Bisneksen suurmestari Björn Wahlroos selvitti
taannoin kirjassaan, että liiketoiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa
omistajille, ei miettiä moraalikysymyksiä. Senhän me kaikki olemme toki
havainneet ja yrittäneet ottaa oppia, jotta paremmin elämässä menestyisimme.
Kaupungilla
maleksiessani olen havainnut ilmiöitä, joissa liikemaailma ja Shemeikka
kohtaavat.
Yksi
reaalimaailman legendaarinen Shemeikka on nyt joutunut mannekiiniksi
liiketoiminnalle, joka kaupallistaa Kaurismäen elokuvan asetelman.
Kuva, joka
peittää kerrostalon seinän Fredrikinkadun ja Pohjoisen Rautatiekadun kulmassa,
edustaa tätä uutta elämää, sitä, joka Shemeikan mukana saapui Juhan ja Marjan
idylliseen maailmaan. Olen varma, että näin innovatiivinen bisnesidea tuottaa omistajilleen
valtavasti rahaa. Suurmestarin ohjeet osoittautuvat taas kerran loistaviksi.
Isänmaallisuuttakaan ei ole unohdettu: Suomen lippu on osa kuvaa. Bisnes pyörii, siinä sivussa Suomi nousee lamasta!
Mainoskuvaa
katsoessa katse kiertää kerrostalon kulman taakse. Siellä näkyy Temppeliaukion kirkko. Sen
seinässä ei ainakaan vielä kiiku julisteita, vaikka kirkkokin kärsii rahapulasta. Rippikouluajoiltani muistelen, että kirkolla oli jotain
kielteistä sanottavaa Shemeikan toimialan asioihin. Ehkä se ei ollut tärkeää. Kirkollahan
on tärkeämpääkin puuhaa, esim. miettiä, keitä rakastuneita voidaan vihkiä,
keitä ei.
(Suurenna
klikkaamalla kuva, jotta näet lukea yksityiskohdatkin)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti