Kummallisesti siinä lääkärin katsastuskonttorissa menettää viimeisetkin rippeet arvovallastaan. Dessutom on tottunut työssään, että hänellä on auktoriteettia, häntä kuunnellaan, häneltä kysytään neuvoa, hän neuvoo, päättää, käskee, joskus jopa moittii. Mutta Eeva-lääkärin edessä alushoususillaan hän tuntee itsensä täydeksi reppanaksi, joka ei mihinkään kykene eikä osaa tehdä mitään oikein. Täysi tohelo. Tauluista Dessu on nähnyt samanlaisia tunnelmia viimeisellä tuomiolla rimpuilevilla syntisillä. Olisikohan missään muualla?
Silti Eeva-tohtori on ihan ystävällinen ja asiallinen ihminen.
Olin salaa mielessäni toivonut, että Eeva-tohtori riemastuisi tiedosta, että olen huhtikuun jälkeen laihtunut yhden kokonaisen kilon, ehkä aavistuksen verran ylikin. Että Eeva onnittelisi hyvin hoidetusta laihdutusprojektista ja sanoisi, että nytpä kaikki on kunnossa. Mutta ei onnitellut, ei sanonut. Sanoi vaan: ”Jaaa-ha.” Ja katsoi jotenkin vinosti ja raapi pitkään niskaansa. Ja alkoi kysellä aika intiimejä. Teki mieli pikkuisen valehdella, ja valehtelinkin, yhdessä kohdassa.
Mikään ei tunnu lääkäreille riittävän. Ainoa kehu tuli siitä, että tupakka on pysynyt poissa suusta jo kymmenen vuotta.
¤ ¤ ¤
Nyt sitten jatketaan laihduttamista, lenkkeillään, syödään omenia (jos haluan mieluummin appelsiineja, mandariineja, päärynöitä, niin hyvin sopii), jätetään sokeri vähemmälle, jäätelö kokonaan pois, olut vähemmälle, lisätään kasviksia, kalaa. Tavoitteeksi asetettiin, että keväällä seuraavassa katsastuksessa paino on alentunut viisi kiloa nykyisestä. Verenpainelääkkeen syöntiä jatketaan mutta kolesterolia vielä tarkkaillaan.
Eeva käskee, Dessu tottelee - ainakin yrittää totella. Ajatus tulevaisuudesta Sumo-painijana ei ole kiehtova. Lehdistä luen hyviä niksejä, jotka ”takuulla tehoavat”. Pitäisiköhän perehtyä tarkemmin? Kuvassa on perinnetietoa, se on 60 vuoden takaa. Vaikuttaa lupaavalta. Täytyy käydä apteekissa kysymässä.
4 kommenttia:
Kiitos kun vastasit minun intiimiin kysymykseen, ehdin jo pelätä ettet enää puhu minulle :D
Onneksi ei ole kesä tulossa, silloin jäätelön syöntiä olisi vaikeampi vastustaa. Erityisesti kun kävelee Helsingissä, jäätelökioskeja siellä sun täällä. Onnea Eeva-lääkärin määräykseen, pidän peukalot pystyssä että saat ensi kerralla kehuja :)
Minäpä valitsin aikoinaan omalääkärin, joka oli minua paljon lihavampi ja poltti silloin vielä tupakkaakin. Ei ruvennut ensimmäiseksi toruskelemaan painosta, mutta auttoi muuten hyvin raihnaantuvaa ruumistani...
Positiivisesti ajatellen 'katsastushan' meni mallikkaasti - uusia 'osia' ei tarvitse hankkia tai 'vaihtaa' muttereita! - Ja hedelmälistaan lääkäri antoi vaihtelua kyllästymisen ehkäisemiseksi.
Itse olen 'ihastunut' pieneen Omronin askelmittariin. Olen asettanut itselleni päivän tavoiteen - ja voi mikä riemu syntyy, kun vekotinta tietokoneelle tyhjentäessä ilmestyy nauravia hymiöitä! Suosittelen.
Paino on niin yksilöllistä. Saman pituiset ja painoiset henkilöt näyttävät usein erilaisilta. Kukaan ei ole lihava, toiset vain tiukemmin 'pakattu'.
'Sivummalta seuraaja'
Kiitän kannustuksesta. Kiinnostavia vihjeitäkin sain.
Nyt minun pitää vain asennoitua siten, että selviän terveyskuurista hengissä.
Dessu
Lähetä kommentti