Torstai on Dessun huushollissa siivouspäivä. Se on vanha perinne, sillä viikonloppuna saattaa tulla vieraita. Jos siivous olisi alkuviikosta, pöly ehtisi vallata nurkat viikonlopuksi. Perjantai ei ole hyvä, koska silloin aika menee ostoksilla ja ruoanlaitossa. Voi olla, että vieraita käy sekä perjantaina että lauantaina.
Siivous ei ole mukavaa, joten siitä pitäisi suoriutua nopeasti ja kohtuullisin vaivoin. Fuskaaminen imuroinnissa olisi houkuttelevaa mutta itsekuri on tarpeen. Aina kuitenkin joutuu tinkimään työn tarkkuudesta. Enhän mitenkään voi tyhjentää kaikkia kirjahyllyjäni joka torstai. Kompromissiksi kelpaa yksi hylly viikossa - tai kaksi hyllyä joka toinen viikko. Sillä tavoin vuoro kiertää ja vuodessa tulevat kaikki hyllyt kertaalleen pölytetyiksi ja pyyhityiksi.
Houkutus fuskata kohdistuu eniten imuroinnin vaikeisiin paikkoihin. Kirjahyllyjen lisäksi sellaisia ovat painavien huonekalujen alatilat, kuten sohvan, kaappien ja pianon alustat. Hankalia ovat myös johtosäkkyrät, joita on television ja tietokoneiden vieressä ja takana. Jos varomattomasti imuroi, piuhat irtoavat ja menevät sotkuun. Selvittäminen voi olla konstikasta. Mattojen altakaan ei viitsi joka viikko imuroida. Seuraavan kerran jouluksi.
Kylpyhuone on jostain syystä erityisen likaantuva paikka. Imurointi ei ole helppoa ainakaan pesukoneen takaa. Täytyy ruiskuttaa käsisuihkulla vaikeista paikoista pölyt ja moskat pois ja kerätä ne sitten lattiakaivin sihdistä.
Vaivaa säästääkseen imuroija organisoi ja kehittää helpottavia menetelmiä. Dessun menetelmä on siirtää ennen imuroinnin aloittamista kaikki siirrettävissä olevat huonekalut hieman pois paikaltaan. Näin pääsen niiden taakse suoraan. Imuroidessa ainakin toinen käsi on varattu letkun pitelyyn, joten huonekalujen siirtely ainoalla vapaalla kädellä on vaikeaa. Takaisin paikalleen huonekalun voi helposti tuupata ilman käsiäkin, siihen kelpaa jääkiekosta tuttu tekniikka, lantiotaklaus.
Toinen tärkeä niksi on valita pölynimurin sähköjohdolle huoneiston pistorasiasta se, josta johto yltää mahdollisimman moneen paikkaan, mieluiten niin, ettei töpseliä tarvitse vaihtaa kertaakaan. Dessun huushollissa tämä ei aivan onnistu, sen olen mitannut ja todennut mahdottomaksi. Imurin johto ei ulotu mistään pistorasiasta joka paikkaan. Niinpä joudun kesken imuroinnin yhden kerran sammuttamaan koneen ja siirtämään johdon toiseen pistorasiaan. Dessun kämppä on tästä näkökulmasta tarkasteltuna turhan suuri. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa eikä edes merkittävin näkökulma.
Pyykki kannattaa pistää pyörimään samalla kertaa. Kun kaikki harmit tulevat kerralla, niistä pääsee myös kerralla eroon eikä vaivaa ole kaiken viikkoa. Töölöntorin kulmilla kuivatus on ongelma, sillä ulkona on niukalti tilaa eikä liikenteen noki suosi valkopyykin kuivatusta. Ullakolla on kuivatusnaruja ja parvekkeellekin voi pystyttää tellingin. Tämä on kuitenkin yksi niistä monista asioista, joissa maaseutu voittaa kaupungin. Töölöntorilla voi vain kaihoisasti muistella Längelmävedellä puhaltavia tuulia, jotka hulmuttivat pyykin kuivaksi niin että pyykkipojilla oli vaikeuksia pitää kiinni.
2 kommenttia:
Siivoaminen, se pakollinen kurja ja samalla hyvä asia... Itse inhoan imurointia mutta pakkollinen asia kolme kertaa viikossa kun omistaa koiria. Ainoa siivominen mitä odotan on joulusiivous. Se on aina ensimmäisen adventtiviikonlopun lauantaina. Silloin siivoan kunnolla, menee koko päivä ja joskus myöhään iltaan. Aamuteen jälkeen, annan itselleni luvan hakea joulukoristeet. Sitten alkaa joulun odotus...
Viime kesänä olin pessyt valkoiset lakanat ja laitoin ulos kuivumaan. Lähdin asioille ja illalla ajattelin vaihtaa puhtaat lakanat. Menin lakanan lähelle ja meinasi tulla itku. Juuri sinä päivänä oli hiljaisen tien ohittanut iso rekka, kyydissään multaa. Multa oli kuivaa ja oli tuulen vire käynnyt "oikeassa" kohdassa. Lakanassa oli muistoja multa rekan ohi menosta.
Nyt lähden töihin, ennen sitä otan mukaan Hiski Salomaan cd:n. Lauleskelen työmatkalla vanhat ihanat laulut :)
Mielenkiintoisaa, kuten aina !
Aika metkaa, miten eri tavoin suhtaudumme 'pakolliseen' siivoukseen. - Joitain asioita siivouksen helpottamiseksi olen 'kehitellyt' vuosien varrella parhaaksi katsomallani tavalla. Yksi oiva asia oli hankkia imuriin jatkojohto.
Toinen oli 'rakentaa' itselleen systeemi, jotta missään vaiheessa ei siivouspaniikkia syntyisi. Ei, vaikka ovikello olisi soinut keskellä viikkoa. Jokapäiväinen imurointi on jäänyt päälle, vaikka olen muuttanut maahan, jossa ei harrasteta juuri lainkaan 'kotivierailuja'. Kukaan ei ainakaan soita ovikeloa sopimatta vierailusta viikkoja etukäteen! Ainoa mikä soi tiheään onkin sitten puhelin, kun sovittuja tapaamisia siirrellään jos jostakin syystä. ??
Pöly on oikeastaan ainoa, jolle ei voi mitään. Se laskeutuu kaikkialle ja milloin haluaa. Siihen ei ole auttanut uusi, hieno imurikaan, ainoastaan helpottanut imurointia niistä vaikeistakin paikoista.
On yksi kysymys, johon en ole vielä mitään ratkaisua keksinyt. Miksi aina heti sataa, kun olen pessyt ikkunat?
'Sivummalta seuraaja'
Lähetä kommentti