tiistai 2. lokakuuta 2012

Hyvinvointia etsimässä



 

Osallistuin työpaikkakoulutukseen, vaikka ei olisi ollut pakko - meille puolieläkeläisille. Ajattelin, että menen vielä kerran, ihan piruuttani.  

Tavoitteita oli kaksi: 1) työyhteisön luovuuden ja yhteistyökyvyn kehittäminen sekä 2) käytössä olevan organisaatiomallin selkeyttäminen. Ensimmäistä osiota oli vetämässä tunnettu työyhteisökouluttaja. Jätän nimen hienotunteisuussyistä mainitsematta. Jälkimmäinen osio hoidettiin Vuoronvarausviraston omin voimin. Molempien osioiden yhteistavoitteena oli edistää henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista.  

Ulkopuolinen kouluttaja osoittautui hauskaksi henkilöksi. Hän kertoi vitsejä sekä hupaisia kokemuksiaan muista pitämistään koulutuksista. Hän innosti tunteiden näyttämiseen, kannustavuuteen ja kontaktinottoon. Hän pisti meidät istumaan eri järjestykseen kuin olimme itse asettuneet. Sitten piti eri keinoin ottaa kontaktia vieressä istuvaan, kertoa hänelle kädestä kiinni pitäen iloisia kokemuksia ja kannustaa häntä kertomaan iloisia kokemuksiaan. Se tuntui minusta vähän kuin laajennetulta versiolta vanhasta joululaulusta, siitä jossa otetaan sormella osoitellen kontaktia vieressä istuvaan: "Sii-inää ja mii-inää, sii-inää ja mii-inää". Sitten kertomusten ydinsanat kirjoitettiin lapulle. Lapuilta ne koottiin fläppitaululle.  

Huomion arvoista oli, että fläppitaululle. Työpaikassani on kannustettu välttämään Power Pointia. Sitä on saatu yliannos. 

Jälkimmäisen osion alussa fläppitaululle piirrettiin nelikulmioita ja kirjoitettiin sanoja niiden sisään. Nelikulmioiden väleihin piirrettiin nuolia. 

Siinä vaiheessa livahdin huomaamatta pois ja lähdin kotiin. En jaksanut enempää, jostain syystä en virkistynyt. Kotona kuuntelin Mozartia ja heti virkistyin. 

Kuvassa fläppitaulu. Jos joku välttämättä haluaa lukea nelikulmioihin kirjoitettuja sanoja ja nähdä nuolet ruutujen välissä, kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi. En kuitenkaan suosittele klikkaamista kenellekään. Kuunnelkaa mieluummin vaikka Mozartia.

 

4 kommenttia:

kariav kirjoitti...

Klikkasin kuiteskin, ja tuli ihan paha elämä.

Suunnittelu kohdistuu asiakkaaseen ja organisointi pintaan?

Mozart on hyvä valinta:)

Merja kirjoitti...

Olit hyvin hienotunteinen tässä kirjoituksessa. Sanon suoraan, että voin fyysisesti pahoin, kun kuulen sanat yritysvalmennus tai työhyvinvointikoulutus. Luit varmaan viikonlopun Hesarista aihettä koskevan pikkuisen ironisen jutun? Touhu on ansaintamenetelmä joillekin ja työntekijöille joskus "kyllä tämä aina työolot voittaa" -tilaisuus. Onneksi ei koskaan enää!

Sari kirjoitti...

Voisin alkaa työhyvinvointi kouluttajaksi. Hankkisin erilaisia kuvia ja postikortteja, joista jokainen osallistuja voisi valita omaa tunnetilaa kuvaavan kortin. Näistä keskusteltaisiin. Voisimme tehdä myös työpaikan seinälle julisteen johon jokainen saisi kirjoittaa jotain positiivista. Saisin hyvän palkkion ja nauraisin koko matkan pankkiin.
Valitettavasti joku muu on jo keksinyt tämän ja naureskellut pankkimatkallaan. Minä olen saanut osallistua tähän ko. työhyvinvointia parantavaan koulutukseen ja melkein itkenyt työnantajan puolesta kun ovat haksahtaneet tällaiseen hölynpölyyn!

Dessu kirjoitti...


Harvinaisen yksimielinen raati kommentoimassa. Kukaan ei kehu kokemuksiaan.

Mietin vaan, eikö näihin työilmapiirikoulutuksiin voisi suhtautua huumorilla: hyvän show´n järjestivät, kyllä meillä konttorissa jälkeenpäin naurettiin!

Erityiskiitos Kariav:lle musiikkivihjeestä. Tämä ei kuitenkaan ollut se, jota kuuntelin rauhoittuakseni. Mozartista on moneksi.
Dessu