maanantai 30. tammikuuta 2012

Arkalasta kotoisin

Television säämiehen ennustus alkavalle viikolle oli ikävää kuultavaa, vaikkei hän presidentinvaaleista sanonut sanaakaan. Säämies antoi lisäksi luotettavan vaikutelman itsestään, joten hänen puheisiinsa on syytä suhtautua vakavasti. Edessä ovat taas totiset paikat.

Niinpä laskeuduin viisi kerrosta alaspäin ja menin kellarikomerooni ja avasin siellä sijaitsevan pahvilaatikon, jossa lukee ”Talvi”. Sieltä toivon tulevan pelastuksen. 

Talvikengät, villasukat, korvaläpät, lapaset, kaulaliina, pipo. Siinä turvavarusteet. Talvitakki ei ole kellarissa ollutkaan, ja se on jo ollut käytössä muutaman viikon. Talvitakin irtohuppu oli hukassa mutta löytyi nyt ja tuli kiinnitetyksi neppareilla paikalleen.

Näillä luulisi pärjäävän. Äärimmäisen hädän hetkellä pitää lisäksi valmistautua ottamaan käyttöön pitkät kalsarit. Sellaiset löytyvät muistaakseni pyjamahyllyltä. Täytyy tarkistaa.

Työmatkat kävelen edelleen, ettei pakkanen käy liian kireäksi. Sitten käytän raitiovaunua. Oma auto on jo siirretty talviteloille erään vantaalaisen kaverin takapihalle. Akun johdot on irrotettu. Töölöntorin lähettyvillä ei ole saatavissa parkkipaikkaa. Auto jäisi johonkin kadunvarteen ja sille kävisi aura-autojen vuoksi kuin kuvan autolle - joka ei ole minun Toyota Yarikseni, kuten tarkkasilmäinen autojen tuntija ehkä lumen peittämistä muodoista huomaa.

Lohtua säätilan aiheuttamaan kauhukuvaan tuottaa tieto, että Vappuun ei ole enää kuin kolme kuukautta. Siihen mennessä pakkasten luulisi loppuvan, mikäli hyvin käy. Piti oikein palauttaa mieleen, miten vastaavasta tilanteesta viime talvena selvisin. Sieltä löytyi suloinen ja toiveikkuutta herättävä kuva. Se löytyy täältä .

Reippaalla asenteella tästä selvitään - ainakin ne selviävät jotka ovat reippaita. Minulle tuli jo lapsena mielikuva, että en ole kovin reipas. Syy mielikuvaan taisi syntyä siitä, kun kaverini Veijo hyppäsi kerran aikaisin keväällä laiturilta järveen jäähileiden sekaan uimaan. Katsomassa olleet sedät kehuivat, että kyllä tuo Veijo sitten on reipas poika.

Minä en hypännyt eikä minua kehuttu.

3 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Ohho... Aeto tatilaene tässä punoo selviytymisstrategioita... Järkytykseni huipuksi luin maininnan viimeisestä oljenkorresta eli pitkistä kalsareista. Eihän helsinkiläinen voi sellaisia käyttää - tai käyttää mutta ei puhu! Täällä maalla kun asiat ovat niin paljon yksinkertaisempia, mikä johtuu siitä että maalaiset ovat yksinkertaisempia. Pannaan päälle mitä milloinkin tarvii, ei siinä sen kummempaa. - Mutta milloin helsinkiläisille opetetaan ettei helsinki ole Floridassa? Meinaan ettei tulis tällasia hätätilanteita. :D

Kari Rydman kirjoitti...

Unohtu vielä haukkumisen huumassa sanoa, että minunYarikseni ei pakkasesta ole moksiskaan... Se on h-tin hyvä auto! :)

Roope Dessutom kirjoitti...

Tuli epäilevä ajatus, Kari. Muisteletko nyt niitä aikoja, jolloin itse olit hesalainen? Olen kuullut väitettävän, etteivät hesalaiset käyttäneet pitkiä kalsareita silloinkaan ;D

Ikiaikainen syy on siinä, etteivät hesalaiset mene pakkasella ulos. Korkeintan sen minuutin matkan raitiovaunuun.

Yariksesta olen samaa mieltä, se on hyvä auto. Starttaa pakkasellakin. Mutta seisoessaan kadun laidassa ei edes Yaris pärjää lumiauroille.

Se "aeto tatilainen"



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...