Roomalainen Ovidius (43 eKr. - 18 jKr.) oli aikakautensa urbaani modernisti ja uuden ajan lapsi. Hän oli suuren maailmanvallan pääkaupunkilainen, entiset kankeat jumalat hylännyt nautiskelija, joka kuului keisari Augustuksen lähipiiriin - sen saman, jolta kävi muista yhteyksistä tunnetuksi tullut käsky.
Pääteoksessaan Ars amatoria (Rakastamisen taito) kirjailija ensin esittelee kotikaupunkinsa vastineet Töölöntorille eli paikat, joilla voi tavata kauniita tyttöjä. Sitten hän esittelee kokeilemiaan keinoja, joilla tyttöjä voi valloittaa.
Erityisesti hän tähdentää, että ohjeet ovat käyttökelpoisia vain kevytmielistä rakkautta tavoiteltaessa. Avioliittoon joutuminen on tässä katsannossa pahin mahdollinen onnettomuus.
Mutta rakkauden ammattilainenkaan ei ole tavoitteena. Ihannetapaus on tyttö, joka on ”culta” ja ”docta”, hienostunut ja oppinut.
”Nihil novi sub sole” (ei mitään uutta auringon alla). Ajanlaskumme alussa - samoin kuin nykypäivänä - kaikkinainen sovinismi aiheutti joissakin porukoissa porua. Ja toisissa porukoissa innostusta (eivätkä kummatkaan porukat olleet viranomaisia, paitsi ehkä jälkimmäiset porukat virantoimituksen ulkopuolella).
Kirjailijan henkilökohtaisesta menestyksestä oppiensa soveltamisessa ei ole tarkempia tietoja. Amatööripohjalta Dessutom itsekään ei rohkene esittää tästä asiasta arvioita, vaikka kirjan ihailija onkin.
Tässä näytteeksi hyödyllisiä ohjeita nuorille herroille kahden tuhannen vuoden takaa.
Tytön valinta
Ensiksi on sinun, joka nyt vasta aloittelet uraasi lemmensoturina, pyrittävä ottamaan selville, ketä haluat rakastaa. Sen jälkeen on vaivanasi saada mieluisa tyttö suostumaan ja kolmanneksi saada rakkaus kestämään. Siinä tavoitteeni: tämän matkan tulevat vaununi kulkemaan, tässä määränpää, joka niiden vauhtiin päästyään tulee tavoittaa.
Niin kauan kun olet vapaa ja voit kulkea ohjakset irrallaan, voit valita kenelle sanot: "Vain sinä miellytät minua." Ei hän putoa syliisi kuulaan ilman halki—itse sinun on etsittävä tyttö, joka miellyttää silmiäsi. Metsästäjä tietää, mihin virittää verkkonsa hirvien pään menoksi, samoin sen, missä laaksoissa raivoisat metsäsiat majailevat. Linnustaja tuntee pensaikot, koukun riiputtaja tietää vedet, joissa kalaa liikkuu runsaasti.
Opettele siis sinä, joka etsit rakkauden kohdetta, ensiksi tuntemaan paikat, joissa oleskelee tyttöjä suurin joukoin. En käske etsijän lähteä purjehtimaan, eivätkä pitkät matkat suinkaan ole tarpeen sopivan lemmityn löytämiseksi. Perseus nouti Andromedansa auringon polttamasta Intiasta ja Paris ryösti Helenansa Kreikasta, mutta Roomassa on tarjolla niin paljon viehkeitä tyttöjä, ettet voi olla sanomatta:
"Täällähän ovat maailman kaikki kaunottaret!" - Yhtä paljon kuin meressä vilisee kaloja, lehvistössä lennähtelee lintuja ja taivaalla tuikkii tähtiä, yhtä paljon on Roomassa nuoria kaunokaisia. Sanalla sanoen: Venus asuu edelleen poikansa Aeneaan kaupungissa.
Jos sinua viehättää vasta nupullaan oleva nuortea neito, silmiisi varmasti osuukin koskematon impi; jos haluat jo hiukan varttuneempaa, on tarjolla tuhansia sinulle mieleisiä ja ainoa pulmasi on miten valita oikein. Tai ehkäpä sinua miellyttää joku kypsyneempi ja kokeneempi? Heitä — usko minua — on myös runsain joukoin. - -
Havainto ohimennen: onkohan levy-yhtio Love Records saanut nerokkaan tulkinnanvaraiseen logoonsa vaikutteita tämän kirjan kuvituksesta?
Toimivan suomennoksen laati vanha veijari Seppo Heikinheimo. Mehevät kuvat piirsi R Westrén-Doll. (Weilin & Göös 1965)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti