maanantai 2. toukokuuta 2011

Ei meinaa mahtua

Dessun touhuissa on talven mittaan kasvanut näkyviin kaoottinen perusvire, kuten joku lukijakin on huomauttanut. Sen siitä saa kun suostuu ilman itsekritiikkiä milloin mihinkin houkutukseen.

Tulin suostuneeksi vuoden alusta äitiyslomasijaiseksi Vuoronvarausviraston ulkomaankontakteista vastaavalle toimistopäällikölle. Suostumiseen vaikutti se, että olen aikaisemmin hoitanut hommaa vuosikaudet ja osaan sen ja kontaktiverkosto on tallella.

Suostuessani en kuitenkaan osannut arvata, kuinka paljon se juoksuttaa. Ei olisi pitänyt suostua. Alituinen reissaaminen pitkin Eurooppaa ei sovi näin melankoliselle miehelle. 

Nytkin vapun alla tuli pienellä varoitusajalla lähtö Tallinnaan. Se on tietysti rasituksista vähäisimpiä, kun ei tarvitse edes lentokoneeseen nousta. Tallinnassa tapasin vanhoja tuttavia, joiden kanssa oli hauska istua iltaa ja kokeilla, vieläkö pärjään viron kielellä. Olen sitä nuorena jonkin verran opiskellut. Kankeaa oli.

Dessu tunnustautuu romanttiseksi sieluksi ja monarkian leppymättömäksi ihailijaksi. Niinpä ei ole ihme, että hääkuume iski kesken Tallinnan-reissun ja järjestin itseni television ääreen, kun lähetys Lontoosta alkoi. Kaunista oli, kyynelhelmet valuivat pitkin Dessun parransänkisiä poskia sitä onnea ja hurmiota seuratessa. Kuningatarkin oli pirteä ja keltainen kuin kanarialintu.

Mieleen palasi muisto, että Williamin isän ja äidin häitä seurasin aikanaan myös työmatkalla. Istuin silloin hotellin valuuttabaarissa suuren neuvostomaan osavaltiossa, josta käytettiin silloin nimeä Gruusia, kaupungissa nimeltä Tbilisi. Williamin äidin hautajaissaattoa seurasin työmatkalla amsterdamilaisessa hotellissa. 

Yhdessä kohdassa vihkimisseremoniaa Dessulle palasi vielä yksi henkilökohtainen muisto, tosin vain parin vuoden takaa. Olin silloin menossa Jyväskylään vanhan luokkani luokkatapaamiseen. Kutsukirjeessä toivottiin, että laitamme luokkasormuksen sormeen. Dessukin yritti tehdä niin, mutta laittamatta jäi.

Tämä vilahti mieleen sillä hetkellä, kun televisiossa Lontoon ylkämies alkoi pujottaa sormusta morsionsa nimettömään. Eipä meinannut mahtua, niin kuin ei luokkasormus Dessun sormeen. Oliko Kate lihonut? Dessun sormi oli. Vai oliko Kirkossa kuuma ja Katen verenpaine pullistanut sormea. Onneksi William on käytännön mies eikä hätääntynyt vaan osasi pikkuhiljaisella nytkytyksellä ruuvata sormuksen luiskahtamaan nivelen yli paikalleen. Kuvitelkaapa, mikä vaikutus juhlatunnelmaan olisi ollut, jos hän ei olisi onnistunut. Dessun luokkakokouksessa asiasta ei ollut haittaa, mutta Lontoon kuninkaallisissa häissä olisi varmaankin koko juhlayleisö puhjennut itkuun ja monarkian kannatus romahtanut. 

Häiden lisäksi Dessu ei kaivannut muuta vappuhumua. Minulla ei ollut ilmapalloa, serpentiiniä, ylioppilaslakkia, tippaleipää eikä simaa. Ei edes vappuviuhkaa. Töölöntorilla yksi puolue piti kokousta, mutta pistin ikkunan kiinni enkä kuullut meuhkaamista. 

Kuvassa se sormusongelma (kaapattu television lähetyksestä). Klikkaamalla kuva suurenee.

5 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Reilu viisi vuotta sitten, olin vappu juhlissa. Paikalla oli ihmisiä vauvast vaariin sekä koiria. Juhlan vanhin, mies n 80 vuotias sanoi minulle: Kuule Sari, sitten kun sinusta vappu ei tunnu juhlalle, jota on pakko viettää olet vanha. (Ajattelin, ei koskaan...)

Vappu 2011: olin naapurissa grillaamassa ko 18 aikaan ja klo 22 nukuin omassa sängyssä. En siksi että olisin juonnut liikaa vaan siksi että minua väsytti. Minusta on siis virallisesti tullut vanha...

Britti häät olivat niin kylmät verrattuna viime kesän Ruotsin häihin. Mutta onhan se upeeta että kuningatar meni yöksi Winsoriin että nuoret sai juhlia. Toivottavasti William ei saa korvilleen isoäidiltään, kun suuteli vaimoaan kahdesti julkisesti. Ehkä nyt brittihovi alkaa vihdoin muuttumaan lämpöisemmäksi kun linnassa on aitoa rakkautta :)

Kari Rydman kirjoitti...

Kolme evp-suurlähettilästä ehdotti takavuosina, että Suomi ja Ruotsi solmisivat löyhän valtioliiton, ja että Victoriasta tulisi Suomen kuningatar. Kannatan ehdotusta yhä. - Muutenkin pidän esim. Ruotsin, Tanskan tai Hollannin hoveista enemmän kuin jäykästä ja ilmeisen ylimielisestä Britannian hovista. Olen siis ehdottomasti demokraattisen monarkian kannattaja!

Heidi kirjoitti...

Sinulla on kiva blogi melancholy man.

Roope Dessutom kirjoitti...

Brittejä moititaan kylmiksi, usein syystäkin. Hienot häät he kuitenkin järjestivät.

Valtioliittoa voisin kannattaa, mutta äänestyksessä taitaisin kannattaa mieluummin Maddea. Hän on sentään vielä neiti, mikä saattaisi antaa jollekin suomalaiselle nuorelle miehelle mahdollisuuden päästä elämässään pitkälle. Toisaalta koko idea taitaa olla nykyilmapiirissä mahdoton. Ajatelkaa nyt: maahanmuuttaja ja vielä ruotsinkielinen.

Heidiä kiitän kehuista. Yritän olla käymättä ylpeäksi.

Dessu

Anonyymi kirjoitti...

Viime kesän prinsessahäät olivat jotain aivan erikoista laatuaan. En vertaisi niitä nyt katsottuihin Englannin häihin. Prinsessa Victoria on koko elämänsä asunut Hovissa ja oppinut elämään sen sääntöjen mukaan. Hänen ei tarvitse miettiä askeleitaan tai sanojaan, enää. Uusi tavallisesta nuoresta naisesta tuli Herttuatar Catherine. Hän on elänyt toisenlaista, mutta hyvää elämää. Ero on kuin yöllä ja päivällä. Uskon hänen pärjäävän, samoin kuin Prinssi Danielinkin vaativassa tehtävässään. - Ajatelkaa nyt tätäkin, kukaan ei ole kiinnostunut Prinsessa Victorian pikkupöksyjen ostelusta, mutta APUA, mikä numero vastaavasta tehtiin Englannissa!

Ihanaa, että pian saadaan taas ihastella Ruhtinaallisia häitä. Sen uskoisi olevan 'lämmin' tilaisuus siltikin, että tuleva Ruhtinatar ei ole syntyjään siniverinen!

'Sivummalta seuraaja'



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...