maanantai 9. toukokuuta 2011

Kesäkauden aloitus

Äitienpäivän käytin pakkaamiseen. On aika muuttaa maalle, sillä lämmintä luvataan. Kesäkoti pohjoisella Pirkanmaalla odottaa.

Vielä ei ole lomalle siirtymisen aika. Nyt on etätyöhön siirtymisen aika. Siinä työni joustaa. Ei ole väliä, missä mies fyysisesti sijaitsee, kunhan hän hengentuotteillaan toimii virkansa odotusten suuntaisesti eli tuottaa tekstiä. Tekstilajin nimi on muistio eli promemoria.

Huomenna maanantaina siis ajan täyteen pakatulla Toyota Yariksellani kolmostitetä pohjoiseen. Lounaalla poikkean varmaankin Pirkanhovissa tai vaihtoehtoisesti Aapiskukossa, jos satun saamaan impulssin poistua tylsältä moottoritieltä ja ajan Pälkäneen kautta.

Lämmintä on luvassa, mutta harmikseni en voi istua auringossa ihanassa lepotuolissani, sillä jouduin antibioottikuurille kuukauden kestäneen yskän vuoksi. Lääkäri sanoi, että kestoyskää on liikkeellä. Kuurin aikana ei saa altistua auringonvalolle. Harmi, siinä tuntisi kesän alkaneen. Symbolinen aloitusrituaali on tehtävä, mutta varovasti, vain muutaman minuutin pituisena.

Jos sää pysyy hyvänä, voin viipyä Längelmäveden rannalla viikon verran, ylikin. Jos ei pysy, palaan Töölöntorille. Kaikki on avointa - elämä on hyvällä mallilla kun ei etukäteen tiedä, teenkö noin tai näin vai ehkä ihan toisin.

Maalla periaatteisiini kuuluu, että en käytä aikaani sellaisiin sivistyneen maailman kotkotuksiin kuin blogin kirjoitteluun. Saatan lipsua sen verran periaatteestani, että lueskelen muiden kirjoituksia.

Piti tunnelman tavoittamiseksi kaivaa arkistosta esiin teksti, jonka kirjoitin syksyllä  lopettaessani edellisen laidunkauden. Se oli täynnä harmoniaa. Kunpa sellaisen tavoittaisi taas alkavanakin kautena.

Kuvassa Helsingin kevättä. Muualla asuvat eivät taida uskoa, että valkovuokkojakin on kivikaupungissa. On niiitä, kuvauspaikasta on pari kolme kilometriä ydinkeskustaan, rautatieasemalle. Keskuspuisto on täynnä tällaista. Längelmäveden rannoilla on sinivuokkoakin. Ja minun yrttimaallani kasvaa vaikka mitä eksoottisia lajeja.

2 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Tervetuloa Hämeeseen! Saavut yhdessä satakielten kanssa! Täällä päin liikuskelee myös eräs punainen Yaris, josta sen sisällä oleva ukkeli pitää hyvin paljon!

Anonyymi kirjoitti...

Kaunista kevään loppua ja kesän alkua!

On ihanaa, kun voi hoitaa työnsä olematta läsnä ja kuitenkin tehokkaasti.

Lukeudun niihin onnellisiin, jotka voivat myös tehdä valintoja oman mielen mukaisesti ja muuttaa suunnitelmia, niin halutessaan.

Helsinki on ihana kaupunki! Valkovuokkoja ja sinivuokkoja on Keski-Euroopassakin ja ihan kotipihalla - kenties juuri siksi viihdyn täällä. Ne kukkivat tosin jo huhtikuussa, mutta kielojen ja sireenien aika on parhaillaan. Kesä on tulossa.

Kaikkea ihanaa Längelmävedelle. Se on tuttua seutua lapsuuden kesäretkiltä, mutta arvaan maisemien osin muuttuneen !

'Sivummalta seuraaja'



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...