perjantai 16. tammikuuta 2015

Kahdeksan pistettä



Hesari viihteellistää itseään. Muutama päivä sitten (11. tammikuuta) saimme eteemme tunnistustehtävän. Oli valokuvia "tunnetuista" henkilöistä ja ohikulkijoilta kysyttiin, keitä kuvien henkilöt ovat.

Mikäpä siinä. Viihde virkistää. Ehkä se myös tuo lehdelle lisää tilaajia. En olisi kuitenkaan siitä ihan varma, kun kyseessä on laatulehtenä itseään markkinoiva Helsingin Sanomat. Iltapäivälehteen tällainen sopisi paremmin, kun ei olisi laadusta tarkkaa.

Kaikenlaisille houkutuksille ja viettelyksille altis kun olen, minäkin vilkaisin kuvia. Erityisesti houkutuskoukun aiheutti kuvasarjan ensimmäinen hahmo. Siinä komeili laulaja-runoilija, jota arvostan kovasti. Minun sukupolveni syttyi laajasti tämän artistin tuotannosta. Yksi piste minulle tunnistamisesta. Näinkö helppo testi?

Ei ihan niin helppo. Heti kakkosena oli kaunis nuori nainen, mutta minulle aivan vieras. Siitä eteenpäin katse havaitsi ensivilkaisulla muutaman itsestään selvän tutun. Nelosena vanha presidentti, kuutosena lapsuuteni TV-julkkis, seitsemäntenä kansallissankariksi 1970-luvulla noussut juoksija, yhdeksäntenä laulaja, jota ei kai kukaan suomalainen voi olla tunnistamatta, piti hänestä tai ei.

Tähän mennessä viisi pistettä.

Tästä eteenpäin on vaikeampaa. Numero kymmenen on tuttu naama, jota on hehkutettu jokaisessa mediassa. Laulaja josta muistan vain pseudonyymin. Kuuntelin joskus radiosta jotain hänen esittämäänsä mutta ei tehnyt vaikutusta. Kahdeksikon muistan paremmin. Facebookin linkki vei katsomaan hänen hauskoja esityksiään. Kolmosen tiedän jääkiekkoilijaksi, joka teki ihmevempulatempun. Nimi palasi mieleen, kun hetken tuumailin.

Tähän mennessä kahdeksan pistettä.

Mutta sitten numero viisi. Ei harmainta (eikä muunkaan väristä) hajua. Taas nuori kaunis nainen, niin kuin kakkonenkin. Olenko hukannut kiinnostukseni kohteista nuoret naiset?  En kokonaan, sillä tunnistinhan kahdeksikon. Mutta kyllä tässä on heikko kohtani.

Kahdeksan pistettä, ei heru enempää. Aika hyvä yleissivistys.

Vai onko? Tällainenko on Hesarin käsitys yleissivistyksestä? Seitsemän viihdeihmistä, kaksi urheilijaa, yksi poliitikko.

Missä ovat kirjailijat? Elokuvaohjaajat? Kapellimestarit ja säveltäjät? Muut taiteilijat? Filosofit? Tiedeihmiset?

Erityistä huomiota kiinnittää se, että nuorista vastaajista sata prosenttia tunnisti naaman numero 10, nolla prosenttia naaman numero 7. Jotenkin omituinen asetelma, minun mielestäni. Mutta minä en olekaan aivan nuori.


(Helsingin Sanomat 11.01.2015) 






4 kommenttia:

kariav kirjoitti...

Yhdelle näistä olen soittanut Porin-marssia, yhden kanssa esiintynyt samassa kirkkokonsertissa. Kakkonen, kolmonen, viitonen ja kasi outoja, six points.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Seitsemän pistettä.

Kari Rydman kirjoitti...

Seitsemän. Kakkosen nimi ei minulle kuvastasikaan aukene, vitonen aivan outo, samoin kymppi (erotin tekstistä sen verran että "Geek".) Mutta ylpeänä tunnistin tuon Saran eli Pocahontaksen vai mikä se nimi tuolla hauskalla ja lahjakkaalla likalla olikaan.

Mutta kuinka monta kulttuurihenkilöä tunnistaisikaan, elleivät he ole jotenkin viihdejulkisuudesta tuttuja, kuten vaikkapa Tervo? Ja tähän sitten rakastamasi hymiö (joka itse asiassa on sen vastakohta): :(

Dessu kirjoitti...


Koska tunnistusvaikeuksia on ollut ja pienellä präntillä ylösalaisin kirjoitettua on vaikea lukea, tässä vastaukset oikein päin kirjoitettuna:

1) Jui­ce Les­ki­nen, 2) El­li Ha­loo, 3) Mi­kael Gran­lund, 4) Mau­no Koi­vis­to, 5) Sa­ra Cha­fak, 6) Le­ni­ta Ai­ris­to, 7) Las­se Virén, 8) Sa­ra Fors­berg, 9) Kat­ri He­le­na, 10) Cheek

En minä kovin vakavissani noita moitteita esittänyt. Mutta tuli vain mieleen, että ihanko oikein yleissivistyneeksi HS laskee henkilöt, jotka tunnistavat iskelmälaulajat ja urheilijat? Mutta ei henkilöitä, jotka eivät näitä touhuja seuraa mutta tuntisivat kyllä kirjailijat ja säveltäjät ja tiedemiehet?