lauantai 19. huhtikuuta 2014

Viisaat ja hölmöt?



Teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist kirjoitti esseekokoelmassaan "Vien rucolan takaisin" humanisteista. Hän oli nähnyt sellaisia opiskelijoita Yliopiston kirjastossa. Tunnusmerkillistä oli, että humanisti kulki talvipakkasellakin ilman päällystakkia ja tuli kirjastoon pikkuisen humalassa.

Tunnusmerkit ovat luultavasti paikkansapitäviä, ainakin jos hän on sattunut näkemään entisen hyvän kaverini Simo L:n. Hän oli henkeen ja vereen humanisti - kirjallisuuden opiskelija ainakin kymmenettä vuotta. Hän tuskin koskaan omisti talvitakkia ja saapui varmasti usein kirjastoon Vanhan Kuppilan kautta. Lisäksi hän oli sitä mieltä, että Yliopiston kirjasto on erinomainen paikka iskeä naisseuralainen, joka päästää kämpille yöksi.

Autuaasti poisnukkunut humanistikaverini Simo tuli mieleen, kun luin Helsingin Sanomista Saska Saarikosken kolumnin "Atomia on helpompi tutkia kuin ihmisen elämää" (HS 17.4.14).  Siinä humanistiraukkoja kohdeltiin vähän samoin kuin Enqvist. He eivät edes ymmärrä sellaisia tieteen peruskäsitteitä kuin "massa", "kiihtyvyys". Siinä ei auta minkäänlainen klassinen sivistys. "Mat­ti Klin­gen kal­tai­set in­tel­lek­tuel­lit ovat kuin esiin­ty­mis­alueen­sa ää­ri­ra­joil­le us­kal­tau­tu­nei­ta lin­tu­ja, jot­ka ovat jat­ku­vas­ti vaa­ras­sa pa­lel­tua hen­gil­tä.

Erityistä kaltoinkohtelua kolumnissa saavat yhteiskuntatieteet. Totta onkin, että yhteiskunnat ja valtiot ajelehtivat kuin ankkurittomat laivat myrskyissä, joita taloustieteiden mestareiden järjestämät finanssikriisit jatkuvasti nostattavat hallitsemattomiin mittoihin. Yhteiskuntatieteillä kun ei ole samanlaista arvovaltaa kuin luonnontieteillä, juridiikalla ja taloustieteillä.

Johtopäätös: humanistit pitäisi pistää tankkaamaan ainakin luonnontieteen peruskäsitteet. Siinä Kari Enqvist ja muutamat muut luonnontieteiden edustajat näyttävät tekevän parhaansa. He kirjoittavat kansantajuisia kirjoja. Minulla kin on hyllyssäni odottamassa "Suhteellisuusteoriaa runoilijoille".

Saarikosken kolumni pisti vähän minunkin sydämeeni. Pilkkaako hän tällaisia kuin minä? Voin avoimesti myöntää, että en paljonkaan suhteellisuusteorioista ole selvillä. Fysiikka jäi lukioon, arvosana muistaakseni 6. Korkeampi koulutus on pelkästään humanistiselta alalta. Yliopiston kirjastossa olen kyllä paljonkin istunut, en kuitenkaan koskaan juovuksissa. Talvitakki minulla kyllä oli. Naisia en muista sieltä iskeneeni.

Helsingin Sanomat näyttää tehostaneen tiedeosastoaan. Niitä on joka päivä, suurelta osalta luonnontieteiden alalta, joten meikäläisen ymmärryskyky on ilmeisesti kyseenalainen.

Lääketiede on varmaankin kansaa kiinnostavin tieteenala - ymmärrettävistä syistä. Kaivataan tietoja siitä, mikä tepsii tautiin. Siinä ollaan täysin asiantuntijoiden varassa, mutta jatkuvasti kohTdataan ristiriitaista informaatiota siitä, mikä on terveellistä tai laihduttavaa tai parantavaa. Tieteellä ei ole täyttä auktoriteettia kun rinnalle pyrkii humpuuki. Vai onko kaikki humpuukiksi leimattu sitä ihan oikeasti? Siihen jää se tila, kuka mihinkin uskoo.

Minun äitini uskoi homeopatiaan - se paransi hänen syöpänsä. Häneltä löytyi viisikymppisenä kainalosta etäpesäke. Se leikattiin Jyväskylän keskussairaalassa ja alettiin etsiä, missä se varsinainen sijaitsee. Vuosikausia sitä etsittiin mutta ei löydetty.

Muori hankkiutui salaa homeopaattisen lääkärin (siis ihan oikea suomalainen pätevä lääkäri, minä tarkistin asian!) hoitoon. Hän eli vielä 35 vuotta ilman syöpää. Hän oli täysin vakuuttunut, että sieltä löytyi apu. Paha siihen oli vastaankaan väittää, vaikka järki niin vaatisi. Perehdyin pikkuisen tuohon oppiin, sen minkä hölmö humanisti nyt ymmärtää. Ei vakuuttanut. Vähän kuin samaanien henkiusko.

Onhan näitä monenlaista yrittäjiä ollut, kuten seuraava ilmoituskin kertoo. Tätä jopa höpsö humanistikin ymmärtää epäillä.




6 kommenttia:

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Lääketieteen totuudet muuttuvat vuosien mittaan, mutta niin muunkin tieteen. Keskeistä lie onko hoitomuodot tutkittu satunnaistetuissa kaksoissokkokokeissa ja tutkimukset vertaisarvioitu. Homeopatian tehoa ei ole näillä keinoin saatu osoitettua.

Minä taas tunnen pientä alemmuutta humanisteihin itseäni verratessani ja arvelen teidän olevan huomattavasti syvällisempiä kuin meidän luonnontieteen valinneiden ihmisten.

Tuomas Korppi kirjoitti...

Minä taas en noille tilastotieteeseen perustuville kaksoissokkokokeille antaisi ratkaisevaa painoarvoa. Homeopatian samoin kuin korvavalon toteamisessa humpuukiksi riittää se, että niiden toiminnalle ei ole esitetty tieteellisesti uskottavaa vaikutusmekanismia.

Anonyymi kirjoitti...

Minä uskon beetta-aaltoihin eli empatiaan. Kun kohtaaminen on ymmärtävää, rehellistä ja toiseutta arvostavaa on tuolloin ihmisen hyvä olla. Nykyaikana läsnäolo ja itsetietoisuus taitaa olla jo kovin kadoksissa, saatikka toiseuden kunnioitus. Luonnontieteet ovat tietäväisinä tehneet heikompiosaisille lobotomiaa, sähköshokkeja ja kummallisia diagnoosejakin. Lääkkeetkin ovat aiheuttaneet dalidomiaa, narkolepsiaa ja äkkikuolemiakin. Ihminen kun ei aina tiedä, vaikka kuinka tieteellisesti ja loogisin faktoin (tiedeväittämin) niin uskottelee. Jonkinmoinen "oma lehmä ojassa" tarkoitusperä kun tiedostamattakin niitä tutkimuksia kuitenkin ohjaa. Minä elän vailla lokeroita ja rakennelmia, sillä tavoin kuin tankarunoissa olevaista kuvataan...kuin humanisti.
-unna-

Anonyymi kirjoitti...

No, koska maailma on hyvin monitahoinen (ei yksiselitteinen, hallittavissa) on luonnontieteissä paljon hyvääkin mm. antibiootit, kortikosteroidit,antikoagulantit,beettasalpaajat ynm. ja kyllä minä pikkaisen viehätyn siitä matematiikastakin, mutta enempi runoista ja taiteista.
-unna-

Anonyymi kirjoitti...

Tarkennus: beta-elementit...alfa-elementit...tietoisuus ynm.
-unna-
(ok. tämä riittänee)

Dessu kirjoitti...

Koko ongelma kiteytyy mielestäni siihen, ovatko kaikki mahdolliset paranemiseen vaikuttavat seikat mitattavissa laboratoriossa. Ja silloin lähestytään eksistenssin äärilaitoja, filosofian, ihmiskäsityksen, uskonnon ja tiedon alueita. Niistä minulla on kovin puutteelliset tiedot, joten en osaa väittää mitään.

Dessu