torstai 17. lokakuuta 2013

Impulssiostos



 

En yleensä ole altis impulssiostoksille, mutta loppukesästä maalla olin. Ostin kirpputorilta vanhan radion. Ei se kallis ollut, maksoi kympin. Myyjä vakuutteli, että kyllä se toimii, ainakin oli toiminut viime syksynä kuolleen mummon piirongin päällä.  

Innostukseni perustui nostalgiaan, sillä minun lapsuudenkodissani Jyväskylässä oli 60-luvulla samanlainen. Radion nimi on Celeston. Se on tyylikäs lisä vanhan kesäkotini sisustukseen.  


Juuri tuollaisesta radiosta olen 60-luvun alkupuolella kuullut ensimmäiset Beatles-kappaleet, ja ne veivät nuoren miehen mennessään. Radioon liitettiin levysoitin. Siihen tarvittiin banaanikoskettimet. Opin vuolemaan piuhan päästä kuorta irti ja kiinnittämään hyvin pienellä ruuvilla koskettimeen.  

Seuraavaksi tuli avokelamagnetofoni. Markku Veijalaisen, Markku Helismaan ja Pentti Kemppaisen Poppamies-ohjelmista sekä Paavo Einiön Kaleidoskoopista ja Eino Virtasen Kahdeksan kärjessä -ohjelmista otettiin nauhalle talteen kaikki mikä voitiin. Aluksi se piti tehdä mirofonilla, ja äänen taso jäi heikoksi.  

Radio Luxemburgia ja muita maailman kanavia haettiin yömyöhällä. Jotain kuuluikin kohinan ja rätinän seassa. Radion etupanelissa on melkoinen määrä radioasemien nimiä (kuvan saa suuremmaksi ja asemaluettelon lukukelpoiseksi klikkaamalla). Sitä asemaluetteloa olen kai aikoinaan tarkastellut niin paljon, että se tuntui nyt vuosikymmenten jälkeenkin aivan tutulta. Jostain muistin hämärästä kumpusi kuitenkin yksi puuttuva nimi. Rohkenisin väittää, että minun lapsuudenkotini Celestonissa oli kaikkien näiden lisäksi vielä yksi: Motala. Mihin se on tästä kadonnut? Vai muistanko väärin.  


Aika pian Celeston jäi kuitenkin vanhempieni käyttöön, sillä minä sain huoneeseeni oman matkaradion. Vasta siitä kunnon 60-luvun rieha repesi.   

Toin kirpputorilta löytämäni nostalgiaradion kesäasunnolleni ja rupesin kokeilemaan. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä töpseli ei sopinut pistorasiaan. Olen kovin osaamaton sähköteknisissä asioissa, mutta jostakin olen joskus päässyt käsitykseen, että tällaisella ongelmalla on tekemistä maadotuksen kanssa. Pistorasian reunoissa on pienet väkäset ja niille pitäisi pistokkeessa olla vastaavat kolot. Minun Celestonissani ei ole.  

Sinne Längelmäveden rannalla sijaitsevaan torppaan jäi radio talveksi odottamaan, jos jostakin saisin talven mittaan ymmärrystä ongelman ratkaisemiseen.
 
 

 

7 kommenttia:

kariav kirjoitti...

Motala on ylärivissä pitkäaaltoasemien joukossa (Minsk, Lahti, Leningrad, Oslo, BBC II, Motala).

Jopa luettelit tuttuja ohjelmia.
Lisään listaan vielä Pekka Gronowin jazzradion. Niitä nauhoitin Celestonilta harmaalla Grundig-kelanauhurilla. Nauhat ovat vielä tallessa, mankkakin löytyy, en tiedä toimiiko se. Voi olla, että vuosikymmeniä kelalla olleet nauhat eivät ole enää kuuntelukelpoisia, mutta kiitos muistutuksesta, pitääpä kokeilla!

Ennenvanhaan jotkut (ei meillä!:) tekivät puukolla kolot maadoittamattoman pistokkeen reunoihin...

Sähkömies voisi vaihtaa tilalle virtajohdon, jossa on ns. litteä europistoke, joka käy kaikkiin pistotasioihin.

Anonyymi kirjoitti...

Motala näyttäisi radiossasi olevan nykytermiä käyttäen ns. yläpaneelissa.
Kyllähän niitä lyhytaaltoasemia asemia tuli hyvinkin monesti selattua siihen aikaan kun Suomen yleisradio lähetti vain vähän ohjelmaa päivän mittaan. Kuuluneeko noiltä asemilta ohjelmaa edelleenkin.

Roope Dessutom kirjoitti...

Mikä hämysilmä olenkaan! Siellähän se Motala on ylärivissä. Minun sumentuneen näkömuistini mukaan sen olisi pitänyt olla jokseenkin keskellä, ja vain sieltä sitä suostuin sitä tarkkaavaisesti etsimään.

Minullakin on ullakolla tallella parikymmentä avokelanauhaa täynnä itse tallennettua musiikkia 60-luvulta. Mutta vuosikymmeniin ei ole ollut magnetofonia, jolla niitä kuuntelisi. Ei kai sellaisia enää mistään saa. Pitäisi olla neliraitakone, siis kaksi rinnakkaista ääniraitaa molempiin suuntiin.

Dessu

Kari Rydman kirjoitti...

Vieläkö siinä on Klaipeda? Niitä oli sellaisia asemia meidänkin Blaupunktissa, joista ikinä ei kuullut muissa yhteyksissä. Ja muuten, lähettääkö Yle enää pitkillä aalloilla Lahdesta?

kariav kirjoitti...

Savon-mummo kuunteli radiota. Kysyttiin, mikä kanava siinä soi.
- Hirvensalamelta näkkyy tulovan, mummo sanoi, kun viisari näytti olevan Hilversumin kohdalla.

Merja kirjoitti...

Hilversumin minäkin muistan, johtuneeko siitä, että olen syntyjäni Savon mummo. Ja Lillen.

Anonyymi kirjoitti...

Minä soitin pianoo tollasilla näppäimillä.
//Eija



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...