Kaveri
kaukaa Mikkelistä tuli käymään. Edellisestä käynnistä olikin jo vuosi.
Perinteisiin kuuluu lähteä kiitämään Helsingin yöhön. Niin nytkin.
Ajoimme
raitiovaunulla keskustaan. Jäimme pois Sokoksen pysäkillä. Väkeä oli liikkeellä
valtavasti, olihan lauantai-ilta. Vakiokuppilani Kosmos oli täynnä. Samoin
Primula (sillä on jokin uusi nimi, jota en muista). Virgin Oiliin oli pitkä
jono, samoin Zetoriin. Vanhan Kuppilaa ei enää ole, Vanhan kellariin emme
halunneet. Asemaravintola (silläkin on uusi nimi) oli kohta jo
sulkemassa. Mihin sitten? Muut lähistöllä olevat ovat ruokaravintoloita, emmekä
me nyt sellaisiin. Joudummeko olemaan kuivin suin?
Löytyi
sentään aseman Elielinaukion puoleisesta siivestä kuppila, jossa oli
nurkkapöytä vapaana. Tuopillisen siellä nautimme. Sitten päätimme
lähteä kotiin, sillä keskustelu melun keskellä ei oikein luistanut.
Matka
Töölöntorille ei ollut ylivoimaisen pitkä, joten päätimme kävellä. Matkalla
poikkesimme kuuluisalle Jaskan nakkikioskille. Se tuntui eksoottiselta pimeässä
talviyössä. Minulta nämä nakkikioskikäynnit ovat jääneet.
Kotona
avasimme tietokoneen ja katselimme valokuvia yhteisestä nuoruudesta
Jyväskylässä. Niitä olen skannannut talteen suuret määrät. Erityisen
kiinnostavia olivat luokkakuvat. Yritimme muistaa kaikkien luokkatovereittemme
nimet. Se ei oikein onnistunut. Paremmin onnistui muistelu, keiden tyttöjen
kanssa pääsimme pikkuisen läheisempään tuttavuuteen. Väistämättä ajauduimme
myös siihen, ketkä koulutoverimme ovat jo poistuneet tästä maailmasta. Aika
moni.
Aamuyön
puoli viiteen siinä meni. Päätimme ottaa tämän rilluttelureissun uusiksi
taas vuoden kuluttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti