Kun
Bertolt Brecht kehotti, että "ota selvää, sinun täytyy tietää
kaikki", hän ei tarkoittanut Google-hakua. Minulle se nykyisin aika usein
tarkoittaa juuri sitä.
Kaikki
vanhat ensyklopediat olen poistanut käytöstä. Tarjosin niitä aikoinaan
divareihin, mutta eivät ne tietenkään kelvanneet. Onneksi niille kuitenkin
löytyi uusi koti vanhusten palvelutalon kirjahyllystä. Siellä asukkaat eivät
olleet vielä laajamittaisesti siirtyneet digitaaliseen tiedonhakuun.
On
minulla tietenkin tallella ja käytössä erikoisalojen laajoja tietosanakirjoja,
kuten Kansojen kirjallisuus 1 - 12 ja Otavan iso musiikkitietosanakirja 1 - 5,
mutta ne ovat eri asia kuin kaikkien alojen yleistietosanakirjat. Niitä ei
Google korvaa.
Netistä
löytää hämmästyttävän laajamittaisia tietokantoja. Minulla on runsaassa
käytössä esim. IMDb, International Movie Database, jossa on yksityiskohtaiset
tiedot maailman kaikista elokuvista, ohjaajista, näyttelijöistä ja muista
tekijöistä tarkasti ristiin linkitettynä, niin että kaiken kuviteltavissa
olevan tiedon löytää heti. Mikään paperille painettu teos ei ikimaailmassa
olisi päässyt lähellekään tällaista täydellisyyttä.
Katsoin
uteliaisuuttani pitkästä aikaa, mitä Google tietää minusta itsestäni. Onko se
pysynyt mukana ajan riennossa?
On
se pysynyt. Kaikenlaista se tietää ja huomaa. Senkin se on huomannut, että
joulun alla kirjoitin lehteen nekrologin. Ja että liityin jäseneksi erääseen
kirjallisuusaiheiseen yhdistykseen. Kaiken se tietää!
Onkohan se ihan
todellisesti ja pysyvästi "astunut johtoon", niin kuin Brecht
laulussaan neuvoo?
Ainakin
johtoon astumista internet ja (epä)sosiaalinen media on selvästi edesauttanut,
kuten maailmalta näemme. Mutta kumpaa se on oikeasti lisännyt, tietoa vai
luuloa?
1 kommentti:
Joku mieshenkilö totesi jossain tv-ohjelmassa, että tässä nykyisessä digimaailmassa parantuneen tiedonsaannin kautta vähemmän opiskellutkin voi olla "ainakin samalla sivulla" keskusteluissa. Se oli minun mielestäni hauskasti sanottu.
En usko, että googlessa on kaikkea tietoa. Tuskinpa googlekaan tietää mitä kaikkea me mietimme mielessämme, ellemme sitten tule sitäkin kertoneeksi näillä sähköisillä foorumeilla. Ehkä harhakuva siitä, että kaikki tieto olisi netissä, syntyy siitä, että jotkut väestöryhmät käsittävät ja haluavatkin käsittää tiedon tarkoittavan pääosin nk. kirjatietoa. Silti on olemassa muunlaistakin tietoa, joka voi tietysti jonkun mielestä tuntua luulolta ellei sitä ei ole tieteellisesti tiedoksi brändätty ja googleen prändätty. Joskus voi sitten sattua semmoistakin, että se googlen ulkopuolinen tieto johtaa parempiin tuloksiin kuin jäykkäliikkeinen kirjatieto.
Lähetä kommentti