lauantai 17. toukokuuta 2014

Shortsit ja olkihattu




Löysin antikvariaatista upean kirjan Marc Chagallin taiteesta. Ostopäätös ei ollut vaikea, vaikka hyllyni ovat täynnä ilmankin.

Chagall oli suosikkini nuoruudessa, mutta vähitellen suhde on hiipunut. Ei ole sattunut eteen näyttelyitä, ja on löytynyt uusiakin suosikkeja. Nyt on aika kokeilla, syttyisikö vanha suhde uudestaan.

Tämä on kaupungissa asumisen hyviä puolia. Aina voi poiketa milloin mihinkin katsomaan, selailemaan, antamaan sattumalle sijaa. Vaihtoehtoja löytyy. Usein tärppää. Eteen osuu milloin mitäkin, koskaan ei voi ennalta arvata. Oheinen Chagallin kuva kuvaa hienosti kaupunkia, ei tosin Helsinkiä eikä varsinkaan Töölöä. Tuo torni ei ole Stadionin torni.



Tällaisesta miljööstä olen nyt kuitenkin lähdössä pois. Olen menossa avaamaan laidunkautta. Säätiedotus lupaa suotuisaa, joten toinen Chagallin kuva osuu varmaankin kohdalleen siitä, mitä tuleman pitää. Suuri puu - terijoensalava - on minunkin kesäkotini pihassa, ja sen alla minulla on tapana lojua reporankana lukemassa tai torkkumassa.


 Lähtö on huomenna, lauantaina. Kirja tulee mukaan. Viivyn viikon verran, ehkä enemmänkin jos hyvää säätä riittää. Joudun kuitenkin vielä palaamaan Helsinkiin, joten en vielä heitä kesähyvästejä blogin lukijoille. Palaan tähän vielä.

Hyvää Helleaaltoa! Minä vietän sen kuvan osoittamalla tavalla Längelmäveden rannalla pohjoisella Pirkanmaalla. Pukukoodi: shortsit ja olkihattu.


5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Chagall:" Maalaaminen on rakkaudenosoitus- koko maailmaa kohtaan."

Aistia, kokea...

Chagall:" Unikuvat, tunteet rakentavat maailman."

-unna-

Anonyymi kirjoitti...

...Mietin, että oletko tietoinen teosten symboleista? Uskon, että tiedät.
-unna-

Tauno kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Merja kirjoitti...

Chagall ei ole yleensä herättänyt suuria tunteita, vaikka olenkin töistä pitänyt. Kunnes menin kaksi vuotta sitten Nizzassa Chagall-museoon. Seinän kokoiset melko uskonnolliset työt saivat aikaan täysin äkkiarvaamatta lähes Stendahlin syndroman. En ollut juonut, mutta oli ankara helle.

Roope Dessutom kirjoitti...

Kyllä minä jotakin symboleista luulen ymmärtäväni, mutta se on tietysti loputon aihe.

Jännittävä ilmiö tuo syndroma, minulle ei ole osunut kohdalle. Vaatiikohan se jotain tiettyä mentaalista ominaisuutta vai voiko kuka tahansa tulla kokijaksi. En tiedä.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...