Pitkäaikainen
ystäväni ja kollegani Oslosta soitti ja kutsui käymään. Tällä kerralla ei olisi
kyse VVV:n toimialaan kuuluvista asioista vaan yksityisestä perhetilaisuudesta.
Siellä on tytär on menossa naimisiin ja olisin tervetullut juhlaan.
Mikäpä
siinä, olen joutilas. En ole Oslossa muutamaan vuoteen käynytkään. Sinne on
aina mukava mennä. Toisaalta kollegani vähän ilkikurisesti epäili, uskallanko
enää Norjaan tulla. Siellä kun ei ole ollenkaan pidetty inhottavista
doping-paljastuksista, joita on kohdistettu Norjan maineikkaaseen
hiihtourheiluun. Suomalaiset ovat syyllistyneet inhottavaan tekoon: pyhä asia
on joutunut epäilyksenalaiseksi.
Uskallanko
mennä? Kyllä varmaankin, ei norjalaisten kanssa voi nyrkkitappeluun joutua, ja
muusta kyllä selviän. Pärjään kohtuullisesti kielelläkin. Kaksikymppisenä
minulla oli puolen kesän mittainen romanssikin norjalaisen hippitytön kanssa.
Olen myös vuosikymmenet aikonut lähteä joskus ajamaan laivalla
Hurtigruten-retken rannikkoa pitkin Jäämereltä Bergeniin. Sitä on moni
suositellut. Aikomukseksi se on jäänyt, mutta kyllä se vielä joskus toteutuu.
Myöhemmin
keväällä olen lähdössä työmatkalle. Kohteena on Malta. Siellä en ole koskaan
käynyt, vaikka Eurooppaa olen työni vuoksi ristiin rastiin vuosikymmenet
kiertänyt. Ostin jo Maltaa esitteleviä kirjoja mutta en ole vielä ehtinyt
aloittaa. Malta ei liene vaarallinen suomalaiselle matkailijalle, sillä siellä
ei tietääkseni harrasteta hiihtourheilua. Tavoitteeni on järjestää matka niin,
että voisin viipyä saarella viikon verran työkokousten jälkeen. Sama tavoite on
pohjoismaisilla kollegoillani, kuten usein ennenkin, kun olemme pitäneet
kokousta etelän kulttuurikohteissa, viimeksi Milanossa.
Huomaan,
että tietoni Maltasta ovat niukan puoleiset. Henkilökohtaiset kontaktini
taitavat rajoittua Roomassa Aventino-kukkulalla sijaitsevan korkean muurin
avaimenreikään. Siihen reikään kun kurkistaa, näkee kolmen valtakunnan
alueelle. Etualalla näkyvä puisto kuuluu Maltan suvereenille ritarikunnalle,
sen takana muurin yli näkyy Italian pääkaupunkia ja kaukana taustalla näkyy
Pietarinkirkon kupoli, paavi Franciscus I:n toimipiste Vatikaanissa.
Sitten on
vielä yksi matka suunnitteilla. Edellisiäkin vaarallisempi, vaikkakaan ei
hiihdon vuoksi. Syksyksi olisi nimittäin kutsu lähteä pienellä porukalla
Egyptiin. Täytyy ottaa harkintaan.
3 kommenttia:
Egypti on maa, joka jakaa mielipiteitä. Tätini oli siellä hiljattain, kehui paljon mutta oli vain aurinkoa ottamassa. Työkaverilta vietiin käsilaukku ja siihen päälle tikit otsaan.
Itse en lähtisi, jos en saisi kymmentä vartijaa minua suojamaan.
Vanhempani olivat Egyptissä hiljattain jo toiseen kertaan, tosin ihan vaan seuramatkalla ja he olivat kovin tyytyväisiä.
Oslossa olen ollut yhden ainoan illan. Yövyimme lentokenttähotellissa, josta matkustimme junalla?? keskustaan, söimme, kävelimme yhtä katua ensin yhteen suuntaan ja sitten takaisin Ketään ei näkynyt ja oli kylmä. Palasimme lentokenttähotelliin. Jännittävä reissu.
Lähetä kommentti