Olen
paperille painetun sanomalehden ystävä. Minulle tulee kotiin tilattuna kasi
sanomalehteä: Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Molempiin minulla on myös
nettilehden lukuoikeus, mutta mieluummin luen paperilehteä. Taidan olla vanhakantainen,
sillä en usko ihan lähiaikoina luopuvani printtimedian suosimisesta.
Aamulehdestä
luovuin, sillä se meni heppoiseksi. Kesäisin kuitenkin olen vielä jatkanut sen
lukemista, sillä asun kesät pohjoisella Pirkanmaalla, ja siellä se on paikallislehti.
Monesta
asiasta voi Hesaria ja Höblää kritisoida, mutta ovat ne kuitenkin
laatutuotteita verrattuna iltapäivälehtiin. Niitä olen boikotoinut ihan
ilkeästä periaatteesta. Vain harvoin niissä on lukemisen motivoivaa
ainesta. Oikeastaan ainoa pysyvämpi motivaatio lukea niitä on kirkollinen. Nikean (Nikaian)
kirkolliskokous vuonna 325 teki päätöksen, jonka seurauksena minä joudun
ostamaan iltapäivälehdet tämän viikon loppupuolella.
Nikean
kirkolliskokous päätti, että pääsiäistä vietetään kevätpäivän tasausta
seuraavan täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Se päivä on tänä vuonna 31.
maaliskuuta, siis aivan pian. Tähän kirkolliskokouksen päätökseen sekä Sanoma
osakeyhtiö että Konstsamfundet ovat sitoneet lehtiensä ilmestymisen. Kumpikaan
tilaamani lehti ei ilmesty sunnuntaina eikä maanantaina.
Jotain
luettavaa minulla kuitenkin pitää aamukahvipöydässä olla. Siksi joudun
vastentahtoisesti tekemään myönnytyksen ja ostamaan kahden iltapäivälehden
viikonloppunumerot.
* *
*
Samaisella
kirkolliskokouksen päätöksellä nastarenkaiden käyttöaika Suomessa päättyy
kevätpäivän seisausta seuraavan täysikuun jälkeistä viikonloppua seuraavana
maanantaina, selkosuomeksi sanottuna pääsiäisen jälkeisenä maanantaina. Tänä
vuonna siis 8. huhtikuuta.
Moneen
arkiseen asiaan vaikuttavia päätöksiä kirkkoisät siellä Nikeassa tekivät vuonna
325. Mahtoivatkohan arvatakaan? Nastarenkaiden vaihtoon on vielä aikaa, mutta iltapäivälehtiin ei. Kuva kertoo iltapäivälehdelle tyypillisen
uutislinjan. Tällaisen lukuaineiston kimppuun kirkkoisät minut lähipäivinä
johdattavat, kun en ilmankaan osaa olla. Kiitos siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti