Puhelin soi aamulla aikaisin, liian aikaisin. Kello ei tainnut olla kymmentäkään.
Ei sellainen ole sopivaa, kun tuore puolieläkeläinen aikoo viettää vapaapäivän. Varmaankin siellä on taas teleoperaattorin kauppalopo, joka yrittää myydä entistäkin edullisempaa laajakaistasopimusta. Ehdin jo mielessäni hakea sopivaa ilkeyttä.
Puhelimen näyttö kuitenkin kertoi, että soittaja on sihteerini, neiti B. Ilkeydet siis pois mielestä!
- Älä nyt vedä herneitä nenääsi - - , hän aloitti rohkaisevasti.
Tästä on lyhyessä ajassa tullut muotihokema, ärsyttävä. Aikaisempi, suunnilleen samaa tarkoittava hokema oli "saada hepuli". Vasta ilmestyneessä Kielikello-lehdessäkin on artikkeli herneistä nenässä. Eikö neiti B. keksinyt mitään nokkelampaa näin aamutuiman piristeeksi?
- - mutta tuli Yläkerrasta uusi käsky - -
- Käsky, minulleko? Onko Yläkerta unohtanut, että minua ei enää käsketä? Olen puolieläkkeellä.
- Ei auta. Tuli käsky, että Tukholman-kokoustamme aikaistetaan päivällä. Pyyntö on tullut sieltä Tukholman puolelta.
Minulla on pitkään ollut tiedossa Tukholmaan suuntautuva työmatka, jonka tarkoituksena on valmistella erästä myöhempää kokousta. Lähdön piti olla keskiviikkoiltana laivalla. Nyt lähtö onkin keskiviikkoaamuna lentokoneella. Neiti B. ilmoitti jo ehtineensä varata meille liput ja lupasi tuoda tarvittavat paperit ja koukata keskiviikkoaamuna taksilla Töölöntorin kautta lentokentälle.
Tällaiset äkkikäänteet eivät ole hyväksi melankoliselle luonteenlaadulle. Kai minussa silti on piilevänä ripaus koleerisuuttakin, sillä päästin pahan sanan, kaksikin, mutta herneitä en ottanut käyttöön.
4 kommenttia:
Lähipiirissä nenään on työnnetty a) väriliitu ja b) rusina, mutta ei herneitä - ainakaan konkreettisia. Kummastakin episodista on jäänyt sukutarina. A-tapauksessa yritetiin lääkärikäynnin jälkeen saada selville, miten lääkäri oli liidun nenästä saanut ulos. Ainoa informaatio nenän omistajalta oli:"Valolamppu päässä." B-tarinan päähenkilö taas tuli itse iloisena ja selkeästi ilmoittamaan:"Sunana nenässä" mutta ei saanut emoaan reagoimaan ennen kuin nenästä alkoi seuraavana päivänä valua kummallista mustaa mönjää...
Onneksi sinulla on mukavaa seuraa matkalla, Neiti B. Trevlig resa :)
Luetko Kielikelloa? Uusimmassa on Tarja Riitta Heinosen kirjoitus "Hepulit herneistä", jossa kirjoitellaan näistä herneenvetämisfraaseista. Siitä on kuulemma jo muodostunut verbejäkin: hernehtiä, herneytyä, herneillä, hernestyä, hernestellä, hersestää, hernettää, herneyttää ja hernetyttää. On tää kiva kieli!
Minulla oli enenmmänkin mukavaa matkaseuraa. Delegaatiomme oli viisihenkinen.
Kielikelloa luen, kuten tekstissäni mainitaan. Inspiroivia juttuja usein.
Hieno muistikuva Anonyymillä. Tällaisia lisää!
Dessu
Lähetä kommentti