Itsenäisyyden
juhlapäivänä Töölöntorilla piti olla lapsia, pupuja ja alpakoita viettämässä
perhejuhlaa. Olin aikeissa mennä katselemaan. Olisin ehkä onnistunut ottamaan
muutaman hauskan valokuvan blogikirjoitusta varten.
Mutta
kävi niin, että lapset, puput ja alpakat komennettiin muualle, sillä tori
olikin varattu natseille, jotka olivat lähdössä marssimaan. Niitä minä en
halunnut kohdata enkä kuvata. Lähdin pois.
Nyt
luin tiedon, että erään poliittisen puolueen puheenjohtaja epäilee, että
lapset, puput ja alpakat olivatkin salaliitto laillisen marssin estämiseksi.
Just
joo. Tällaiseksi tämä on mennyt. Tulee
surullinen olo. Natsit marssivat itsenäisyyspäivänä, ja poliisi suojelee.
Mitäpä muuta poliisi voi. Ei se poliisin syytä ole, se on pahassa välikädessä. Syyt ovat syvemmällä, politiikassa. Poliisin on pakko pitää natsit ja natsien vastustajat erillään toisistaan. Muuten voisi tapahtua kamalia.
Mitäpä muuta poliisi voi. Ei se poliisin syytä ole, se on pahassa välikädessä. Syyt ovat syvemmällä, politiikassa. Poliisin on pakko pitää natsit ja natsien vastustajat erillään toisistaan. Muuten voisi tapahtua kamalia.
Poliisi
on pyrkinyt pehmentämään otteitaan jo pitkään. Enää poliisi ei pamputa yhtä
helposti kuin ennen. Hyvä niin. Kunhan lainsäätäjä vielä hoitaisi osuutensa.
Kuvassa
on pehmeä poliisiauto Mäntän nykytaiteen näyttelyssä 2016. Virkkaustyön on
tehnyt taiteilija Kaija Pupu. Pinta tavallista sukkavillalankaa, sisällä
vaahtomuovirunko. Työ kesti kolme vuotta. Skodan ikkunoissa ja lampuissa
lisäksi vähän kiiltoaineita.
Taiteilijan
mukaan työ liittyy sukupuolirooleihin. Ymmärrän hyvin teokseen liittyvän
feministisen perusvireen. Olen itsekin jo vuosikymmeniä sitten oikeiden äijien
mieliharmiksi liittynyt feminismin kannattajaksi.
Tähän
suuntaan, poliisit. Ei siellä marssilla tietoni mukaan juuri naisia ollut.
Potkupallokentälle siirretyssä lasten, pupujen ja alpakoiden juhlassa oli.