sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Turistimme tutustuu



Kävin reissussa Pohjanmaalla. Matka sujui rattoisasti junakyydissä. Pendolino on verraton vehje matkustaa kauas, sillä matka Helsingistä Vaasaan sujuu kolmessa ja puolessa tunnissa. Jos ajaisi autolla, kuluisi kaksinkertainen aika.

Nopeuden haittapuoli on siinä, että maisemat vilisevät ohi liian nopeasti. Maisemien katselulle on myös harmillinen kilpailija. Monitori katseen puoleensa. Siitä näkee junan nopeuden reaaliajassa, ja sitä jää väkisinkin seuraamaan. Ei hyvä. Mieluummin katselisin ikkunasta Pohjanmaan lakeuksia, mutta vähän väliä yllättää itsensä tuijottamasta katossa kiikkuvaa kojetta.

Asuin hotellissa. En ole koskaan erityisemmin viihtynyt hotelleissa. Nukkuminen sujuu huonosti, sänky ei ole koskaan mukava. Aamiaisella tulee ahneuksissaan syödyksi liikaa, vaikka kuinka etukäteen päättää, että en ota kuin yhden sämpylän ja päälle vain yhden viipaleen juustoa. Mutta ei, aina tulee otetuksi toinenkin sämpylä ja kananmuna, kinkkuviipaleita ja nakkeja, kun sellaisia kerran on valmiiksi katettu. Sitten tulee ähky olo, ja harmittaa.

Vapaa-aikaa ei paljon jäänyt, mutta vähän kuitenkin. Matkoilla tulee aina himo kulkea katselemassa kauppoja. Yksi antikvariaatti tuli koluttua, muuten oli tyydyttävä tavarataloihin siinä toivossa, että niissä olisi erilaista kuin Helsingin tavarataloissa. Ei ollut. Valkotakkiset kosmetiikan myyjät seisoivat pääoven vieressä kojuissaan tarjoamassa kauneudenhoidon palveluja. En suostunut, vaikka olisi ehkä ollut syytä.

Yksi erikoisuus kaupungin tarjonnasta löytyi. Sattumalta poikkesin paikkaan, jossa myytiin minulle outoa tavaraa. Monenlaista juomasekoitusta olen elämässäni kurkkuuni kaatanut, mutta en koskaan tällaista. Pisti mietteliääksi. En vielä ostanut mutta otin esitteen mukaan. Loppukaneetti on erityisen omintakeinen: "Älä juo kiviä."


Tätä pitää vielä miettiä. Mahtaako olla edes hyvän makuista?


3 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Ilmeisesti kivienergiaa ei ole merenrannalta itse kerätyissä etikassa liotetuissa kivissä. Eipä tietenkään, ne eivät ole virallisia juomakiviä. Asiallinen tuo lopun varoitus "Älä juo kiviä!". Mikä lie juomakiven hinta ja paljonko niitä energian saamiseksi tarvitaan.

Join muuten aikoinaan vettä, jossa ensin liotettiin vehnän jyviä. Se piti nauttia aamuisin. Se maistui pahalta. Vesi sameni yön aikana, joten siinä saattoi vaikka ollakin ripaus energiaa.

Heidi kirjoitti...

Huomasin heti kommentissani yhdyssanavirheen. Ei voi mitään. Yhdyssanavesi jäi tänä aamuna juomatta.

Merja kirjoitti...

Ilmiselvää homeopatiaa. Eikös siinäkin uskota, että vedellä on muisti.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...