tiistai 12. huhtikuuta 2022

Liian vaikeaa

Hyviä ohjeita on tunnetusti hauska antaa mutta vaikea noudattaa. Niinpä viisainta on unohtaa moiset ohjeet ja miettiä ihan vaan omiaan.

1.  Facebook-kaverini antoi koko kaveripiirilleen ilmaisen ohjeen. Hänestä oli tullut rikas, ja luonteeltaan lempeänä hän halusi ilahduttaa meitä kavereitaan kertomalla meille keinon, miten sama voisi tapahtua meillekin.

Pitää vain tietää kikka, ja johan alkaa tapahtua. Kikan nimi on bitcoin.

Hän oli sijoittanut 300 euroa tuohon ihmeitä tekevään systeemiin, ja nyt se oli tuottanut hänelle jo melkein 3000 euroa tuottoa.

Ikinä ennen hänellä ei ole ollut tilillään niin paljon rahaa. Mistäpä hän, aito taiteilijasielu, olisi sellaisia  summia hankkinut. Ikäiseni mies, aikoinaan Helsingin ylioppilasteatterista lupaavan näyttelijäuran aloittanut, sittemmin koko elämänsä pieniä sivuosarooleja teattereissa ja televisiossa esittänyt. Nyt lopultakin hän on löytänyt keinon vapautua rahahuolista.

2.  HS kertoi sunnuntaina (10.4.22) kahden aukeaman jutussaan Tampereelle perustetusta Influencer´s Academy -nimisestä oppilaitoksesta. Päätähtenä siellä toimii nuoren näköinen naishenkilö, joka on somevaikuttamisen suurimpia menestyjiä. Hän on alan ammattilainen, ja hänellä Instagramissa 3,7 miljoonaa seuraajaa. Se tuottaa paljon rahaa.

Nyt samaa menestysoppia opetetaan muillekin. Opiskelijoita on tullut ympäri maailmaa. Ihan halpaa opiskelu ei ole. Tutkinnon hinnaksi tulee 35000 euroa.

Nuorissa on tulevaisuus. Tämäkin nuori nainen näyttää kuvassa suunnilleen peruskoulun yläastelaiselta tai korkeintaan lukiolaiselta. Suunnilleen samanikäinen oli lääkäri, jonka vastaanotolla viimeksi kävin terveyskeskuksessa. Nykykoulu tuntuu olevan tehokas - pitkälle edetään jo varhain.

Nyt siis pitäisi ottaa mallia tällaisista menestyjistä. Mutta kun tuntuu, ettei osaa eikä ymmärrä.

Bitcoinin systeemistä en ymmärrä mitään, ja olen aika varma, etten viitsi yrittääkään ymmärtää. Suoraan sanoen se vaikuttaa huijaukselta. Uhkapeliltä. Vähän kuin pajatsoa tai monopolia pelaisi. Onneksi minulla on tilillä euroja enemmän kuin tuolla näyttelijäkaverillani, joten epätoivoon ei ole aihetta, vaikka tämä tulovirta ei minuun päin ryöppyäisikään.

Somevaikuttamista en ymmärrä sen enempää. Vaikutelma on, että siinä kuljetaan kännykkäkamera kädessä ja otetaan kaiken aikaa selfieitä ja saadaan siitä valtavasti rahaa. Kyllä minä selfien osaan ottaa, joten alkuun pääsisin tällä uralla. Olen myös Instagramissa, mutta en ole koskaan laittanut sinne mitään, katselen vain mitä muut laittavat. Siitä huolimatta minulla on muutama seuraaja. Outoa. Siitäköhän se vauhtiin lähtisi?


 

 

2 kommenttia:

meri kirjoitti...

dessu

bitcoin on minullekin täyttä mystiikkaa. en tajua mitä kryptovaluutta on tai miten virtuaalirahaa louhitaan. ainoa rahan määritelmä jonka tajuan on se, että raha on vaihdon edellyttämä väline, joka sisältää sovitun määrän arvoa. 

olen kolkon perinteinen raha-asioissa. minulla ei ole koskaan ollut luottokorttia, yritän pistää kampoihin sen lumovoimalle niin kauan kuin mahdollista. kaupan kassalla huomaan, että rahan kanssa asioiminen on lähes kadonnut elämäntaito.

saan hirveästi tyydytystä pienestäkin rahan säästämisestä. välillä tietysti tuhlaan sitä jossakin. kun asuin katajanokalla 80-luvun alkupuolella, ajoin vitosen ratikalla nybergin herkkukauppaan ihan vain siksi, että halusin maksaa elämyksestä.

ostin kaikenlaista hyvää suuhunpantavaa. ranskalaisia hilloja ja ruotsalaista seljankukkamehua ja pienleipomon paahtoleipää. myyjä jaksoi aina muistuttaa siitä, että paahtoleipä ei sitten ole paahtoleipää, jos sitä ei paahda.

Dessu kirjoitti...

meri,
Nybergin herkku oli tuossa vieresä vuosikymmenet, mutta eipä paljon tullut siellä poiketuksi. En ole oikein kummoinenkaan herkuttelija. Suurinta herkkua on kaikki, missä on valkosipulia. Sokeroiduista jäätelö kelpaa, ei juurikaan muu. Jaloista juomistakin mieluisin on katkero, sen jälkeen kun kihtivarvas poisti oluen käytöstä. Suu on Dessulla tuohesta, ei ymmärrä hyvän päälle, sanoi joku joka tiesi.

Rahan tuhlarina olen täysin toivoton, kun en käy ollenkaan shoppailemassa enkä koskaan tarvitse mitään muuta uutta kuin rikki menneen korvaajaksi. Ajan kohta 20 vuotta vanhalla autolla ja vain kesäisin. Matkustukset olen tehnyt lähes aina työnantajan laskuun. Kirjoja olen ostanut paljon mutta enimmäkseen divareista. - Niin että talouselämän ja bisneskukoistuksen näkökulmasta minua haitallisempia kansalaisia ei taida paljon olla.