lauantai 22. tammikuuta 2022

Ilkeys on ilomme

Tapasin loppukesällä sattumalta loviisalaisessa marketissa tuttavan menneiltä ajoilta. En olisi tuntenut mutta hän tunsi. Ensin ajattelin taas kerran, miten on mahdollista, että kaikki muut vanhenevat mutta minä en.

Työn kautta aikoinaan hieman tutuksi tullut, ei sen enempää. Nuorempana jonkin sortin taidemaalari, sen muistin. Ensin kysäisin kepeän jutustelun sävyssä, että sinultako kasvomaskit loppuneet, haluatko, minulla on ylimääräisiä.

Ei tullut kepeää jutustelua, tuli saarna.

                                              (Kuva: Marc Chagall)

Henkimaailmaa, propagandaa, eliitin keksimää huijausta, enkeleitä. Ei ole mitään koronaa, ei tarvita maskeja, ei rokotuksia. Pitkän monologin sain kuulla siinä marketin kalatiskin ääressä. Jotain pientä yritin vängätä vastaan, mutta tajusin heti, että se on hyödytöntä. Varma tieto oli hänellä hallinnassa

Paljon on puhuttu ja kirjoitettu, miten rokotekriittinen olisi viisasta kohdata. Riidan aikaansaaminen ei ole hyödyllistä, pitäisi löytää sävy, joka vaikuttaa muutoksen suuntaan. Pilkkaaminen ja tyhmäksi leimaaminen ei johda parempaan.

Mistä ihmisen "tiedon" varmuus tulee?

Auktoriteeteilta varmaankin. Onhan minulla itsellänikin varma "tieto", että rokotukset kannattaa ottaa, vaikka oikeasti en ymmärrä virusopista mitään. Olen vain katsonut, että tiede on tässä ainoa auktoriteetti antamaan oikeat tiedot, ei mikään uskonto, aate tai guru.

Tiedostan kyllä, että tavallinen ihminen on heikoilla erilaisten aatteiden ja vaikuttajien ristipaineessa. Ei minulla itsellänikään ollut mutkaton tie nuorena niiden seassa.

Ikä antaa armollisuutta, näin väitetään. Pitäisikö uskoa. Nuorena rupesin helpommin vänkäämään näkemyksistä - olin kai aika hyvä siinä. Nyt marketissa en ruvennut, vaikka luulen, että olisin edelleen aika hyvä. Mihinkäpä se poleeminen ilkeys miehestä katoaisi, jos tarvetta tulee. Ilkeys on ilomme, ainakin joskus. Myönnän.

Mutta kyllä kovin pelottava aatesotku ympärillämme velloo ja kasvaa ja hakee valtaan pääsyä - ihan eräiden suurvaltajohtajienkin ohjaamana. Kaltaiseni pessimisti aavistelee, että tässä käy vielä huonosti - enkä tällä tarkoita nyt pelkkää pandemian torjuntaa. Niin kuin vanha kunnon Bertolt Brecht sanoi: "Hyvä propagandisti tekee kaatopaikastakin retkeilykohteen."


 

 

2 kommenttia:

Sirpa kirjoitti...

Salaliittoteoreetikkojen ajatuksen rientoa ei voi kuin ihailla; itsellä ei mielikuvitus riittäisi. Ja eikö ole jotain kaunista siinä, että ne uskovat "eliitin" tms vetävän yhtä köyttä? Yleensähän "niitä" epäillään eripuraisiksi. Jotain nykytekniikkaa kehittyneempää "niillä" täytyy olla hallussaan, kun me tavan tallaajat emme löydä jälkiään. Jospa uudet tekniikat poikivat jotain hyödyllistä myös meille, sopinee toivoa. Ihastelkaamme innovatiivisuutta!

Dessu kirjoitti...

Sirpa, Pieni sarkasmi on aina paikallaan. Se auttaa auttaa katsomaan sillä tavalla kieroon, että näkee hupaisia piirteitä sielläkin, missä niitä tutkivalla katseeella ei ole. Se on kuitenkin tosikon tarkastelussa altis väärinymmärryksille. Minä taannoin erään puolueen vaalikojulla kovasti kehuin iskulausetta "sydän on oikealla". Ja jatkoin: "Ja maa on litteä ja kuu on juustoa, eikös olekin!" Hän ei selvästikään tykännyt myötämielisyydestäni. Käytti peräti alatyylistä sanaa.

Uuden tekniikan mahdollisuudet ovat totta kai rajattomat. Ehkä jonain päivänä twitter tai google tunnistaa kansalaisten mielipiteet virtuaalisesti ja pääsemme eroon turhista vaaleista jä ääntenlaskemisista, joissa kuitenkin valitaan milloin mitäkin huulipunahallituksia tai vääriä presidenttejä.