Elielinaukiolla
teini-ikäinen tyttö jakeli ohikulkijoille jotain lappuja. Minä tietysti menin
käsi ojossa ottamaan. Niin minä aina teen, kun jotain jaetaan.
Mutta
ei minulle annettu. Sain herttaisen hymyn mutta ikävän kommentin: "Sä olet ehkä hiukan liian vanha tähän."
Ensin
aioin protestoida ikärasismista, mutta annoin kuitenkin olla. Säästän
protestini toisenlaisiin asioihin. Ehkä lapussa mainostettiin jotain ihan
oikeasti minulle sopimatonta, kuten napapaitoja tai skeittilautoja.
Aika
vähän kuitenkin joutuu kohtaamaan ikärajoitteita näin varttuneessa iässä.
Toisin oli alaikäisenä. Se pätee varmaan vieläkin.
Eiköhän
meitä ole paljon, jotka ovat nuorena harmitelleet ikäänsä, kun se ei ole
riittänyt kapakkaan tai kiellettyyn elokuvaan. Väärennetty teinikortti auttoi
ratkaisemaan ongelman. Kumilla hinkattiin syntymävuosi pois ja kirjoitettiin
tilalle parempi. Läpi meni, portsarit eivät olleet turhantarkkoja,
vaikka kuinka kömpelöltä näytti. Minua onnisti ensimmäisen kerran 16-vuotiaana.
Nykynuorilla
ei tämä konsti ole mahdollinen, asiakirjat eivät ole väärennettävissä kumilla ja kirjoituskoneella.
Aloitteita
on tehty ikärajan alentamiseksi ainakin vaaleissa äänestämiseen ja ajokortin
suorittamiseen. Olen aika skeptinen tällaisille ideoille. Olisiko 16-vuotias
kypsä ajamaan vastuullisesti autoa? Olisinko edes minä itse ollut siinä iässä?
Epäilylle on aihetta.
Tulisiko
vaaleihin oma ehdokasosastonsa teinipyydystimille? On puolueita, jotka ovat
kovasti julkkisten perään. Demokratiaan tietysti kuuluu, ettei vääriä
ehdokkaita tai valintoja ole olemassakaan, mutta silti pitäisin vaalit ja
idoliäänestykset erillään. Näkemystäni vahvistaa tieto, että yhteiskuntaoppi on
poistumassa lukion pakollisten aineiden listalta.
Tähän
täytyy kyllä lisätä kriittinen pohdinta, ovatko samat ikärajat kohdallaan
loputtomasti. Eilen tuli televisiosta elokuva "Karvat" (Seppo
Huunonen 1974). Sitä on perustellusti pidetty yhtenä kaikkien aikojen
huonoimmista kotimaisista elokuvista. Pitihän se siis katsoa, kun en ennen ole
nähnyt.
Edes
camp-asenne katsomisessa ei auttanut, elokuva oli kehno, vaikka sillä oli jopa
huippunimiä tekijöinä, varsinkin musiikissa. Huomiota kuitenkin kiinnitti, että
elokuva oli kielletty alle 18-vuotiailta.
Oliko
aika siis vuonna 1974 niin kireää, että tällainen ikäraja piti asettaa.
Oltiinhan siinä pari kertaa petipuuhissa ja tissi ja tussu sekunnin verran
vilahtivat, mutta ihmetellä täytyy.
Ovatko
ikärajojen perusteet muissakin asioissa samalla tavalla vanhentuneet?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti