Siivosin
vaatekaappeja. Siis siivosin kunnolla, en pelkästään viikannut paremmin.
Keräsin rikkinäiset tai pieniksi käyneet paidat nippuun ja vein roskiin.
Seuraavana samaa toimenpidettä odottavat takit ja housut.
Nyt
valistunut lukija tietenkin epäilee, että olen vinksahtanut KonMari-ideologiaan
(asiaa tuntemattomille huomautan, että tuossa ei ole kirjoitusvirhettä, siis
sanan keskellä on nM, ei mm). Mutta en ole haksahtanut, vaikka hieman
jouduinkin aiheeseen perehtymään. Motivaatio löytyi ihan itsestään.
Liikunnan
lisäämisen motivaatio on hankalampi. Tällaiselle peruslaiskalle ja aika
kankealle miehelle sellaiset lajit kuin telinevoimistelu, seiväshyppy tai
skeittilautailu tuntuvat vaikeilta. Sumopainiin saattaisi olla luontaisia
lahjoja, mutta siihen tarvittaisiin kaksi. Painiminen yksin on teknisesti
hankalaa. Sen lajin esteettisyydessä on myös toivomisen varaa, mikä on tärkeä
näkökohta tällaiselle kaltaiselleni kaunosielulle.
Kävely
tuntuu luontevimmalta urheilulajilta. Siinä on tyyliä.
Pari
vuotta sitten kävelymotivaatio eräästä syystä voimistui huomattavasti. Sillä
oli vaikutustakin, kymmenkunta kiloa elopainoa siirtyi tuntemattomiin
svääreihin. Motivaatio jäi kuitenkin yhden syksyn ja alkutalven pituiseksi.
Paino ei kuitenkaan ole palannut entiseen.
Kysyin
kerran sihteeriltäni neiti B:ltä, suostuisiko hän opettamaan minua kävelemään
käsilläni. Häneltä se sujuu yhtä
luontevasti kuin kävely jaloilla. Olen nähnyt. Hän kuitenkin vastusti ajatusta.
Ei sovi minun tyyliini. Voisi lisäksi nitkahtaa jokin nivel sijoiltaan. Hän
suositteli sen sijaan, että tulisin mukaan hänen pitämälleen kurssille, jossa
harjoitellaan jotain itämaisia itsepuolustuslajeja. - En ole mennyt.
Nyt
yritän löytää itsestäni motivaation ruveta opiskelemaan uutta kieltä, ranskaa.
Näyttää
ilmeiseltä, että lähden loppukeväästä pariksi viikoksi Pariisiin. Minun
ikiaikainen harmitukseni on ollut, etten tullut nuorena opiskelleeksi ranskaa.
Sen osaamisesta olisi ollut hyötyä työssäni. Ruotsi, englanti ja saksa ovat
riittäneet, viro oli hyvässä yrityksessä mutta käytännön harjoittelun puute on
kadottanut taidon.
Pariisin-matka
olisi syy kielen pikaopiskeluun. Viidessä kuukaudessa ehtisi aika pitkälle. Katsotaan
nyt, antaako vaatekaapin onnistunut tyhjennys motivaatiota myös kielen
opetteluun.
2 kommenttia:
Kiva kun nousit talviuniltasi.
En saanut unta. Tuli halu palata tänne tuttuja tapaamaan.
Lähetä kommentti