torstai 30. huhtikuuta 2015

Suunnitteilla hulinointia



Kutsu kävi. Kaatosadekaan ei estänyt lähtemästä entisen työpaikan vappulounaalle. Oikeampi nimitys olisi tietysti vapun aatonaaton lounas. Onneksi Töölöntorilta pääsee Kruununhakaan raitiovaunulla. En pahasti kastunut.

Kylmä kalapöytä oli mieluinen. Jälkiruoaksi oli tippaleipiä. Niihin en koskenut. Väittävät rasvaisiksi. Simaa otin. Siinä oli monta rusinaa. Kummallista, että siman rusinat ovat aina niin pulleita. Ihan kuin niissä ei olisi koskaan ryppyjä ollutkaan. Syytä en ymmärrä.

Kotona menin kellariin avaamaan koristelaatikon. Joulutonttujen ja pääsiäistipujen seasta löytyi vappuviuhka. Sitä tarvitaan taas. Aion lähteä hulinoimaan. Saatan poiketa Mantan patsaan lakitukseen, jos sää on siedettävä. Sen jälkeen on kutsu ravintola Kosmokseen. Ex-sihteerini neiti B. on hoitanut pöytävarauksen. Kosmoksessa en ole käynytkään aikoihin. Viimeksi olin siellä tapaamassa hyvää ystävää tammikuussa. Söimme silakoita, ne ovat ravintolan suosikkiannos.

Ylioppilaslakkia en taida ottaa nytkään, vaikka se on tallella. En ole koskaan ottanut. Se tuo mieleen epämiellyttäviä muistoja.

Nuorena vappua istuttiin aina Vanhan ylioppilastalon kuppilassa (kuva). Myöhemmin vappulounaan paikat vaihtelivat: Bulevardia, Messenius, Risuhokki, White Lady. Nyt on varaus Eliteen. Se sijaitsee nurkan takana. Ei tarvita taksia kotimatkalle.

Jos vähänkään tunnen itseäni yli neljänkymmenen aikuisvuoden kokemuksella, luulen että hulinointini pysyy kohtuullisen maltillisella tasolla. Sisäinen optimistini huomaa, että taitaa tulla kesä. Sisäinen pessimistini näkee tilanteen realistisemmin. Syksyn alkuun on enää neljä kuukautta.




2 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Hyvää vappua! Minäkään en ole käyttänyt ylioppilaslakkia. En näet edes osakunta-aikoina juurikaan osallistunut mihinkään melskeisiin. - Mutta joko siis olet kokonaan eläkkeellä?

Roope Dessutom kirjoitti...

Vastaus Karille:
Kyllä, olen nyt kokonaan eläkkeellä, minulla ei enää ole edes työhuonetta Vuoronvarausvirastossa.

Mutta jatkan silti monipuolisia keikkahommia viitsimiseni mukaan. Ja viitsinhän minä, aina välillä. Kesällä en viitsi mitään mutta syksyllä on tarjolla kaksikin projektia, joista ainakin toisen olen aikeissa ottaa. Ne ovat kirjallisia hommia, jotka voin tehdä kotona vapaassa aikataulussa, ilman läsnäolovelvoitetta. Yksi Saksan-matka taitaa tulla.

Ja mikä tärkeintä, neiti B. pysyy kontaktihenkilönäni virastoon päin. Hän myös avustaa tarvittaessa projekteissani ja tulee mukaan matkalle.

Hyvää vappua, toivottaa Dessu



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...