Menin
hakemaan narulla kuivamassa olleita lakanoita.
Taittelin
ja viikkailin parhaan taitoni mukaan lakanoita mahtumaan koriin. Silloin
sormeni liukui johonkin outoon. Refleksi toimi: ote irtosi ja lakanan reuna
putosi maahan.
Kun
tutkin, mihin sormi osui, näin siinä otuksen, joka oli ruma kuin piru.
(Esteettiset arvostelmat ovat tietysti makuasioita).
Tällaiset
ovat minulle aivan vierasta porukkaa, en ole perehtynyt hyönteisiin. Kamera oli
taskussa, otin muutaman kuvan. Sitten yritin luunapilla irrottaa otuksen
lakanasta. Ei irronnut, se piti kynsin hampain kiinni. Avainnipusta löytyi
työkalu, jolla sain sen tönittyä irti. Pelkäsin että se puree Lujasti se piti kiinni, mutta ei lakana
sentään repeytynyt. Sinne pensasrisukkoon se putosi.
Niin
inhottavan näköinen se oli, että se lakana joutui sisällä suoraan pesukoneeseen
odottamaan uutta pesua. Googlasin kuvia ötököistä. Vähän näyttää torakalta,
mutta en ole varma. Niitä on monta eri näköistä lajia. Ehkä joku lukijoista tunnistaa?
Sitten
juolahti mieleen säikähdyttävä ajatus.
Ettei se vain olisi ollut metamorfoosin kokenut Gregor Samsa ?
Kaivoin
heti esiin Kafkan kirjan ja luin. En saanut siitäkään varmistusta, sillä
kirjassa ei ollut kuvia.
6 kommenttia:
Voi pientä. Ei hän ole torakka vaan joku jaakko herännyt kevääseen. Eikö Dessun mökkiseudulla ole moisia?
Tarkemmin katsottuna hän on hapsenkakkiainen. Jos Gregor Samsa olisi muuttunut hapsenkakkiaiseksi, maailmankirjallisuus olisi sen verran vähemmän pelottavaa.
Kyllä, täysin epätorakkamaista käyttäytymistä: torakat juoksevat uskomattomalla vauhdilla ihmistä pakoon (siksi niitä on niin vaikea tallata kuoliaiksi), reagoivat valoon ja kaikenlaiseen liikehdintään hyvin nopeasti, eivätkä tarraudu mihinkään kiinni - ja kuvakin sitten tämän vaihtoehdon kyllä kumoaa. Torakoita eivät puhtaat kuivat vaatteet todellakaan liiemmin kiinnosta, niitä vetävät puoleensa kosteat nurkat, viemärit, lattialle pudonneet ruoanmuruset ja kaikki muu inhottava.
Terv. nimim. Valitettavasti parikymmentä vuotta torakoiden elämää aivan liian läheltä seurannut
Otsikkosi pani minut miettimään, miksi pirua sanotaan rumaksi. Luulisi että pahin piru olisi nimenomaan hyvin kaunis . millä sitä nyt muuten viattomia viettelisi?
Kiitos neuvosta. Täältä löytyy asiantuntemusta kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin.
Karin ihmettelylle on kyllä perusteita. Koska Pirusta ei ole tietääkseni valokuvia tai muita luotettavia dokumentteja, täytyy uskoa taiteilijoiden näkemykseen. Niitä riittää. Pirullahan on monta olomuotoa ja pseudonyymiä: mm. Beelsebub, Lucifer, Saatana tai Vanha Vihtahousu.
Minun mielikuvani Pirun ulkonäöstä taitaa olla peräisin Tukholman Kungliga Bibliotekissa säilytettävästä Codex Giga -teoksesta, joka on peräisin 1200-luvulta. Kuva ja muitakin tietoja löytyy täältä:
http://www.kb.se/codex-gigas/svensk-codex-gigas/
Ei järin kaunis. Toisaalta myöhempää kotimaista tuotantoa edustava Hugo Simbergin Piruparka kaksosineen on varsin sympaattinen otus.
Sitten täytyy tietysti vielä muistaa Pirun olomuoto nimeltä Mefistofeles. Goethen mukaan tämä on hyvin elegantisti käyttäytyvä ja hurmaava ja puheissaan taidokas.
Naaraspuoliset Pirut lienevät tätä sorttia kaikki, ainakin niin voisi päätellä heidän ylenpalttisesta vaikutusvallastaan.
Dessu
Kyllä, se on mefistofeles l. torakka l. muodonmuutos ja sen näkee heti siis silmät ovat eriväriset. Sen siis näkee!
Lähetä kommentti