Kävin
alkusyksystä eräässä tilaisuudessa kirjailijatalo Villa Kivessä Helsingin
Linnunlaulussa. Kesällä poikkesin kirjamuseo Pukstaavissa Sastamalassa. Kesällä
minulla oli tilaisuus käydä Einari Vuorelan kirjailijakodissa Keuruun
Jukojärvellä. Tuttuja paikkoja ovat myös Runebergin kotimuseo Porvoossa, Lauri
Viita -museo Tampereen Pispalassa, Juhani Ahon Ahola Järvenpäässä.
Naapurimaista muistuu ensimmäisenä mieleen August Strindbergin ja Astrid
Lindgrenin museot Tukholmassa, Hans Christian Andersenin museo Odensessa,
Ibsen-museo Oslossa ja Dostojevskin ja Puskinin museot Pietarissa.
Entä
Helsinki? Löytyykö täältä kirjallisuudelle omistettuja paikkoja? Villa Kivi on
pääasiassa kirjailijoille työtiloja tarjoava paikka, ei museo.
Nyt
on tehty mielenkiintoisia aloitteita. Tyhjillään olevaa Lapinlahden sairaalaa
on ehdotettu monipuoliseen kulttuurikäyttöön, josta kirjallisuuskin saisi
osansa. Idea on hyvin kannatettava. Carl Ludvig Engelin suunnittelema
1840-luvulla valmistunut sairaala oli mielisairaala, kunnes se jostain minulle
tuntemattomasta syystä tyhjennettiin. Siellä on moni kirjallisuudenkin mestari ollut
toipumassa luomistyön rasituksista, aina Aleksis Kivestä ja J.J. Wecksellistä alkaen. Sijainti on poikkeuksellisen hieno. Johonkin
bisneskäyttöön sitä havitellaan, mutta kulttuurikäyttö olisi mielestäni
parempi, ellei sitä enää voi sairaalana käyttää.
Tove
Janssonin ateljee osoitteessa Ullanlinnankatu 1 olisi hieno kotimuseo
kirjailija-taiteilijalle. Minulla ei ole tietoa, miksi asia ei ole edennyt.
Ehdotuksia on kyllä tehty.
Uusi
mielenkiintoinen ehdotus on Mika Waltarin kotimuseo Helsingissä. Sen sijainti
olisi Tunturikatu 13 Töölössä, aivan lähellä asuntoani ja usein käyttämäni
kävelyreitin varrella (kuva).
Waltari
jos kuka on helsinkiläinen kirjailija. Jo esikoismaani Suuri illusioni (1928) kuvasi
nuorta vimmaa helsinkiläisessä miljöössä.
Varsinainen syventyminen Helsingin kasvun vaiheisiin oli trilogia Mies
ja haave / Sielu ja liekki / Palava nuoruus (1933 - 35). Monet myöhemmätkin
teokset ovat leimallisesti Helsinki-keskeisiä, aina Komisario Palmusta alkaen.
Hänen
kotinsa Tunturikadulla on entisellään, alkuperäisessä asussa. Kalusteet ja
taideteokset ovat niin kuin ne Waltarilta jäivät. Asunto on ollut tyhjillään 35
vuotta, sillä perikunta ei ole hennonut sitä myydä. Siinä on Helsingille
ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä kulttuuriteko. Waltari on Suomen kansainvälisesti tunnetuin
kirjailija.
Waltari
asui Tunturikadulla lähes puoli vuosisataa. Minäkin pääsin nuorena
kirjallisuudenopiskelijana ryhmän mukana käymään keskustelemassa hänen
kodissaan. Näin hänet myös ikämiehenä monta kertaa kävelemässä pienen koiransa
kanssa asuntonsa lähikaduilla. Joskus näin hänet myös ravintola Elitessä, joka
sijaitsee parin korttelin päässä Tunturikadulta.
Helsingin
poliittiset päättäjät, älkää hukatko tätä tilaisuutta hankkia kaupunkiin uusi
kulttuurikohde!
P.S.
YLEn ykköskanava lähettää Waltarista ja Tunturikadun kodista ohjelman 28.
joulukuuta klo 23.
3 kommenttia:
Yritin kerran etsiä Lauri Viidan museota, mutta en löytänyt. En siis etsinyt tarvittavalla vakavuudella.
Tove Janssonin kotimuseo kiinnostaisi kansainvälisestikin.
Tänään on Lauri Viidan syntymäpäivä. Juhlikaamme sitä.
Minäkin olen kerran kauan sitten kiertänyt Viidan jäljillä, löytämättä etsimääni.
Muistattehan Viidan viimeisen runon nimeltä "Onni". Se julkaistiin Parnassossa 22. joulukuuta 1965. Samana päivänä Viita joutui kolariin ja kuoli. Monen lukijan mielestä runossa oli ennakkoaavistuksen sävyjä.
Runossa on tällainen kohta:
- - Pirkkalasta Pispalasta Harjutieltä, huiskis, /
pulteri Tahmelan lähteeseen./
Lyyti sanoi: Kirjoita, kirjoita sitten... /
Ja aurinko kurkisti korkeuteen.- -
Yritin löytää tuon "Tahmelan lähteen" ottaakseni valokuvan näin merkittävästä suomalaisen kirjallisuuden kohteesta. En löytänyt.
Enkä tiedä vieläkään, missä tämä lähde on. Menisin vieläkin kuvaamaan sen.
Dessu
Lähetä kommentti