torstai 11. huhtikuuta 2013

Taidetta Tukholmassa



 

Äskeisen Oslon-matkani lopussa pysähdyin pariksi päiväksi Tukholmaan tuttavia tapaamaan. Tukholma on minulle tärkeä kaupunki. Asuin siellä 70-luvulla, ja paljon tärkeää tapahtui niinä vuosina.  

Majapaikkani sijaitsi keskellä Södermalmia, Tukholman viehättävimmässä osassa. Ilmapiirissä on vähän samaa kuin Helsingin Kalliossa ja Punavuoressa. Söder on otollinen alue kävelyretkille, mutta nyt en paljon ehtinyt. Päätavoitteeni oli käydä katsomassa näyttely, joka on herättänyt huomiota Suomessa asti. Sen sijaintipaikka on Moderna Museet Skeppsholmenilla.  

Tukholman nykytaiteen museo oli 70-luvulla jännittävä paikka. Sen kuppilassa tapasi aikoinaan poikkeuksellisen mielenkiintoisia ihmisiä - enimmäkseen taideopiskelijoita. Kävin siellä usein.  

Nyt museossa on näyttely taiteilijalta, josta en aikaisemmin ole tiennyt mitään. Hänen nimensä on Hilma af Klint (1862 - 1944). Näyttely on saanut laajaa huomiota Suomenkin lehdissä, Hesarissa ja HBL:ssä oli molemmissa poikkeuksellisen laaja esittely . Niiden herättämän kiinnostuksen perusteella halusin näyttelyn nähdä.  

Taiteilija oli jonkinlainen mystikko, esoteerisia asioita harrastava. Häntä luonnehditaan abstraktin taiteen edustajaksi aikana, jolloin sellaisesta ei tiedetty mitään. Maalauksensa hän määräsi pidettäväksi piilossa monta vuosikymmentä kuolemansa jälkeen. Siksi Wassily Kandinsky ja muut abstraktin taiteen pioneerit ehtivät julkisuuteen ensin.  

Voin sanoa, että näyttely oli poikkeuksellisen vaikuttava. Minulla ei ole erityisempää taipumusta mystiikan suuntaan, mutta nämä isokokoiset maalaukset olivat kertomus hyvin omaperäisen taiteilijan sielunmaisemasta. Niistä vaikuttui, niitä pysähtyi katselemaan.   

Jos Tukholmassa käytte, poiketkaapa katsomaan. Näyttely jatkuu toukokuun loppuun saakka. (Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla).

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 

2 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Onpa, onpa... Muuten, eikös Strindberg myös tehnyt erikoisia maalauksia - muistanko oikein?

Dessu kirjoitti...

Kari, oikein muistat. Strindbergillä oli yksi erityisen huuruinen elämänvaihe, jolloin hän puuhaili teosofian ja alkemian parissa ja kehitteli "koko universumin ykseysoppia". Innoittajana olivat erityisesti Swedenborgin kirjoitukset. Silloin syntyivät mm "Inferno" ja "Okkulttiset päiväkirjat" sekä maalauksia.

Maalauksista näyttää olevan YouTubessa ihan kelvollinen 10 min pitkä dokumentti "Strindberg som målare" http://www.youtube.com/watch?v=Ti7B2S2imtE

Mielenkiintoinen tuo kommenttisi moniselitteinen alkuhuudahdus. Jäin miettimään, kuvastaako se innostusta vai tyrmistystä.

Dessu