Olen
kaupunkikävelijä. Vaeltelen mielelläni pitkin Helsingin katuja ja rantoja.
Pysähtelen, poikkean, käyn kurkistamassa, otan valokuvia, istahdan penkille,
seisoskelen katsomassa. Sellainen
kiireetön kulkeminen miellyttää.
Tällaisina
keväisinä päivinä kuin tänään vaeltelu ei kuitenkaan miellytä, vaikka pitkän
liukkaan kauden jälkeen niin luulisi. Yritin tänäänkin, mutta kävely ei
sujunut. Syy ei ole jaloissa vaan nenässä ja silmissä.
Onkohan
minulle kehittynyt allergia? Silmiä kirvelee, aivastelen, nenä vuotaa. Piti
käydä apteekissa ostamassa nuhasuihketta. Kotona piti sulkea ikkunat.
Epäilen
katupölyä.
Ei minulla
aikaisemmin ole tällaista ollut. Jotain pientä kyllä, mutta nyt on mennyt
vaikeaksi. Siitepölyistä ei ole ainakaan koskaan aikaisemmin ollut haittaa, ei
edes pujosta, jota kasvaa kesäasuntoni tien varrella.
Katujen
siivous on käynnissä, keskeiset paikat näyttävän olevan valmiita mutta työ
jatkuu syrjäisemmillä alueilla. Muutama sateeton lämmin päivä on tuonut koko
kaupungin ylle leijailevia pölypilviä.
Autoni on
edelleen talviteloilla kaukana keskustan ulkopuolella. Saa pysyäkin siellä
vielä niin kauan, että saan Maltan-reissuni tehdyksi. Sitten siirryn kesäaikaan
ja käynnistän muuton maalle. Mutta vielä ei ole sen aika.
Kuvassa
vihje kaupungin puhtaanapitolaitokselle: hankkikaa tällaisia vehkeitä
helpottamaan meidän nuhanenien keväisiä harmeja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti