tiistai 29. marraskuuta 2011

Olen hipsteri

Sihteerini neiti B. on - paitsi nuori ja kaunis - myös erittäin osaava ja tehokas, kuten olen blogissani moneen kertaan aikaisemminkin kehunut. Hän pystyisi kyllä yksin pitämään pystyssä koko Vuoronvarausviraston, ei siihen meitä muita tarvittaisi, varsinkaan ei meitä päälliköitä.

Lisäksi neiti B on poikkeuksellisen suorapuheinen ja terävä suustaan. Hänelle ei kenkkuilla.

Siksi jäin vähän hämmentyneeseen tilaan, kun neiti B. kerran alkusyksystä tupakkakellarissa sanoi kuin ohimennen koko porukan kuullen, että ” - - tämä meidän Dessu, sehän on täysi hipsteri”.

Minun täytyy nolostellen tunnustaa, että yleissivistykseni petti. Minä en tiennyt, mitä sana tarkoittaa. Kehuiko neiti minua vai oliko tämä pahaa puhetta ja panettelua? Olin kyllä sanan kuullut, mutta sen merkitys oli jäänyt hämäräksi. 

Jotain nuorekasta - etten sanoisi puberteettista - sävyä sanassa maistui. Alkuosa muistuttaa vähän hippiä. Sellainen kyllä olin kesällä 1970 ja uudestaan vielä seuraavana kesänä, mutta kun San Fransiscon -matkasta kukka hiuksissa ei tullut valmista, se jäi. Mutta ei hipsteri varmaankaan sen ilmiön uusintaa tarkoita.

Ensin mietin, missä tilanteessa neiti sanansa sanoi. Siinä edellä muistan olleen kaksi asiaa. Ensin oli ollut puhetta uudesta takistani, joka on vakosamettia. Sitten oli ollut puhetta, että minulla on kellarissa vanha rikkinäinen Jopo-polkupyörä, jota en osaa kunnostaa.

Liittyikö neidin määritelmä jotenkin pukeutumiseen? Ehkä, se on mahdollista. Tai polkupyöräilyyn? Ei varmaankaan.

Mielessäni arvailin, että voisiko hipsteri olla nimi niille nulikoille, jotka rullalaudoillaan hyppivät kivikorokkeille Kiasman ympärillä? Tai ehkä niille Hankenin key account IT-managereille, jotka päivisin näpräävät läppäreitään latte-kahviloissa ja yöt Sedun yökerhojen vip-karsinoissa? Tai ehkä innovaatio-yliopiston opiskelijoita, jotka öisin valkkaavat seuralaista City-lehden deittipalstalta?

Tällaisia aatoksia en tietenkään sanonut ääneen.

Sitten asia unohtui kun iski flunssa ja kaatoi sänkyyn. Asia olisi ehkä unohtunut kokonaan, ellei sattuma olisi astunut mukaan. Posti nimittäin toi uuden Kielikello-lehden. Siellä joku toinen yleissivistymätön kysyi hipsterin tarkoitusta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus antoi suppean määritelmän:

” Hipsterillä tarkoitetaan keskiluokkaista nuorta aikuista, joka on kiinnostunut valtavirrasta poikkeavasta muodista ja kulttuurista. Hipstereiden pukeutumista, musiikkimakua ja elämäntyyliä saatetaan kuvailla hyvinkin tarkasti, mutta kuvaukset vanhenevat nopeasti, koska hipsterit ovat tyypillisesti aikaansa edellä ja kiinnostuvat jatkuvasti uusista ilmiöistä. - -

Aika hyvä! Se oli siis se samettitakki ja se Jopo. Lisäksi olin juuri hiljattain maininnut käyneeni flow-festivaaleilla.

Ei tainnut neiti B. kuitenkaan tuntea tarkasti tätä määritelmää. Vai olenko hänen mielestään ”nuori aikuinen”? Ehkä ihan jokaista kohtaa ei tarvitse täyttää. (Lisää aiheeseen liittyvää mehevää luettavaa löytyy täältä.
Asiasta toiseen, olen tehnyt esityksen palkankorotuksesta sihteerilleni vuodenvaihteesta alkaen.

5 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Neiti B ansaitsee palkankorotuksen, hän varmistaa että pysyt maailman menossa mukana :)Ja myös sinun lukijoita :) Luulin että olet naisten alushousut ja meinasi teekuppi tippua kädestäni...

Kari Rydman kirjoitti...

Rupesin miettimään, millainen olisi vanha hipsteri. Tai oikeastaan ensin sitä, millaista olisi olla nuori jolla on aikaa miettiä laifstailiaan näin tarkoin kuin linkkaamasi Veera. Minua miellytti negaatioitten kautta tehty määrittely kirjoista joiden kansiteksti on koholla tai toimistoista joiden edessä on suihkulähde. Minä tosissaan luen mieluiten vanhoja kirjoja joissa ei ole kuvia ja joiden sivut on veistettävä auki. Ja suihkulähteet ymmärrän miellyttäviksi vasta Villa d'Estessä, jossa ne ovat ikivanhoja ja menevät kaunikisti sanoen täysin överiksi. Musiikkimakuni ei ole valtavirtaa, kun teen sitä klassiselta pohjalta itse. En edes tiedä mitä indie on.
Mutta vaatekaupat ovat minulle pelottava paikka, ja otan mukaani ensimmäisen vaatteen joka sattuu sopimaan päälle. Parhaat sukat ovat vanhuuttaan virttyneet pehmeiksi ja luiskahtavat jalkaan ilman ponnistusta. Vanha hipsteri voisi hyvin olla vähän nukkavieru. Pitää hyvistä antikvaarisista kirjakaupoista. Tuhahtaa tuskastuneena akateemisille esteetikoille. Tekee mitä jaksaa, mutta sitä koko ajan.
Äh. Tuskastuu koko aiheeseen ja ihmettelee miksi ylimalkaan tuhlaa aikaa tällaiseen mietiskelyyn, kun hiirikättä särkee ja olkapää on tulessa.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Neiti B ansaitsee palkankorotuksen. Firma kuin firma selviää ilman johtajaa, sairaala ilman ylilääkäriä, mutta ei ilman ylilääkärin sihteeriä.

Dessu kirjoitti...

Kari, vaikutat oikein vakuuttavalta varttuneen iän hipsteriltä. Yksi epäilyttävä kohta kuitenkin on: et asu Kalliossa etkä Rööperissä. Mahdatko edes norkoilla Valkeakoskella nuhjuisissa baareissa? Entä se Jopo?

Mutta ei nipoteta pienista. Tuo mitä sanoit vaatekaupoissa käynneistä vakuuttaisi neiti B:nkin.

Heidi & Sari: Palkankorotus neiti B:lle tulee, se on jo varmaa. Taidan taktikoida hänet myös omaan virkaani osastopäälliköksi, sitten kun jään eläkkeelle. Ei tarvitsisi sihteeriä ollenkaan!
Dessu

Kari Rydman kirjoitti...

Isä kielsi menemästä Kallioon ja Rööperiin! Pikkupoikana kyllä kävin salaa tutkimassa Rööperiä, joka oli silloin vielä vanhoillaan puutaloineen kaikkineen. Mutta mitään niin modernia pyörää kuin Jopo minulla ei koskaan ole ollut. Koko kouluaikani ajoin isän vanhalla puuvanteisella 10-luvun pyörällä, ja täällä minulla oli Jääkäri... Mutta myönnetään: Ei ole juuri huvittanut käydä paikoissa joiden ovella seisoo Bar-Baari!