perjantai 7. lokakuuta 2011

Sekulaari rukoilija

”Sinussa avautuu holvi holvin takana äärettömiin.
Sinä et ole koskaan valmis, 
ja niin on oltava.”
Dessu ilahtui Nobel-komitean valinnasta. Meni palkinto oikeaan osoitteeseen. Luonnehdinta ”sekulaari rukoilija” oli kohdallaan. Pitääpä uusia vanha tuttavuus.

ALLEGRO


Jag spelar Haydn efter en svart dag
och känner en enkel värme i händerna.


Tangenterna vill: Milda hammare slår.
Klangen är grön, livlig och stilla.


Klangen säger att friheten finns
och att någon inte ger kejsarens skatt.


Jag kör ner händerna i mina haydnfickor
och härmar en som ser lungt på världen.


Jag hissar haydnflaggan - det betyder:
”Vi ger oss inte. Men vill fred.”


Musiken är ettglashus i sluttningen
där stenarna flyger , stenarna rullar.


Och Stenarna rullar tvärs igenom
men varje ruta förblir hel.


ALLEGRO  (suom. Aale Tynni)


Soitan Haydnia mustan päivän jälkeen
ja käsissäni tunnen yksinkertaisen lämmön.

Koskettimet suostuvat. Lempeät vasarat iskevät.
Sointi on vihreä, eloisa ja hiljainen.


Sointi sanoo että vapaus on
ja että joku ei maksa keisarille veroa.

Työnnän käteni haydntaskuihini
ja jäljittelen miestä joka katselee tyynesti maailmaa.


Vedän haydnlipun tankoon - se merkitsee:
”Emme antaudu. Mutta haluamme rauhaa.”


Musiikki on lasitalo jyrkänteellä
missä kiviä sinkoilee, kiviä vyöryy.

Ja kivet vyöryvät puhki lasin
mutta jokainen ruutu jää ehyeksi.


4 kommenttia:

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Tamperelainen Lukulaari mainosti runoilijan koottuja 14 euron hintaan. Toivottavasti niitä on jäljellä vielä huomen aamulla. Tai jos ne ovat loppuneet niin sekin on hieno juttu.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

P.S. lainasin blogisi innostamana pari Muumi-kirjaa.

Marja-Leena kirjoitti...

Kiitos näistä runoista! Minulle tuntematon runoilija kummallista kyllä.

Dessu kirjoitti...

Heidi, osta ihmeessä Tranströmerin kootut, jos vielä niitä on jäljellä. Caj Westerbergin suomennokset ovat hivelevän hyviä alkuteosten hengelle.

Marleenalle myös suosittelen. Tämän runoilijan tuotannosta on helppo innostua.

Heidille vielä: Muumit ovat jostakin syystä monelle suomenkieliselle vähemmän tuttuja - ehkä mentaliteettikysymys. Lukeminen vaatii ihan omansorttistaan mielentilaa, eivät ilman sitä oikein avaudu. Ei stressissä, ei kiireessä, vaan hitaasti nautiskellen! Ruotsinkielisille suomalaisille ne ovat keskeinen osa identiteettiä.

Dessu