Kävin entisen työpaikkani eläkeläisten joululounaalla. Tuli taas vähän sellainen olo, että aikamoinen nirppanokka taidan olla. Toisaalta helpotti, että tunnistin monta muutakin nirppanokkaa.
Noutopöydän pääruokana oli tietysti joulukinkku, mutta minä en vuosikymmeniin ole syönyt sianlihaa. Kalkkuna kelpasi, mutta ei sitä kalkkunaksi tunnistanut. Vähän kuin lauantaimakkaran viipaleita. Mikähän tehdas sellaisiakin onnistuu tekemään? Kolmen sortin sillit olivat kyllä normaalin hyviä, samoin rosolli ja laatikot.
Juomaksi oli puna- ja valkoviiniä. En ole viinin ystävä, varsinkaan keskellä iltapäivää, mutta pienen lirun otin, etten vaikuttaisi raittiushenkilöltä. Vettä onneksi oli saatavilla, mutta turhan lämmintä.
Kahvin kera oli tarjolla tähtitorttu. Moiset leipomukset jätän väliin – murenevat vain syliin ja jättävät rasvaisen jälkimaun suuhun. Lasten Lucia-kulkue esiintyi ja tarjosi lopuksi piparkakun. Se oli kyllä hyvin onnistunut, mutta se tuli kovin myöhään, sillä kahvi oli siinä vaiheessa jo juotu ilman mitään leivonnaisia.
Uusi johtaja piti puheen – kertoi ilmeisesti firman nykynäkymistä. Puheesta en paljon saanut käsitystä, sillä hän seisoi ruokailutilan peränurkassa ja puhui hiljaisella äänellä. – Lopuksi meidät eläkeläiset kerättiin valokuvaan vähän kuin koululaiset luokkakuvaan. Menin takariviin, jotta ränsistyneestä hahmostani näkyisi mahdollisimman pieni osa.
¤
Blogin lukijat ovat varmaankin huomanneet, että blogi on viime aikoina ollut usein suljettu lukijoilta. Tätä älköön kukaan pitäkö henkilökohtaisena tylytyksenä. Syy on aivan muualla kuin vakilukijoissa.
Olen aiemminkin kertonut, että blogissani tapahtuu outoja asioita. Jostain Singaporesta, Hongkongista tai Yhdysvalloista ilmestyy yhtäkkiä samalla sekunnilla satoja "lukijoita". Välillä taas samoista paikoista käy jatkuva trafiikki taukoamatta vuorokauden ympäri.
Tällaisia yritän torjua pistämällä välillä blogin lukkoon kaikilta lukijoilta. Se ei kuitenkaan tunnu tepsivän, sillä samalla sekunnilla kun poistan lukon, outo liikenne alkaa taas.
En ymmärrä, mist on kysymys. En tiedä, onko tuo jotenkin haitallista tai vaarallista, mutta en osaa sitä ihan viattomanakaan pitää. Miksi jossakin kaukomailla on tarve pitää koneita käynnissä minun blogini suuntaan? Tarvitsisin neuvoa ja ohjetta viisaammilta. Salasanan vaihto ei ainakaan tepsinyt yhtään.
Jos siis blogini on välillä lukossa, niin älkää ihmetelkö. Tiedätte syyn. Avaan blogin kyllä vähän väliä. Tutkin myös mahdollisuutta siirtää blogini jollekin toiselle alustalle.
10 kommenttia:
Siitä on ollut puhetta aika monessa blogissa tänä vuonna. Itselläni oli vuorokaudessa käynyt 421 kävijää. Useat tulivat USAn kautta, vähemmän Venäjän tai Kiinan. Nyt tulee joka puolelta maailmaa. Bottejahan ne taitavat olla, Singaporen kautta tulee paljon. Joku syy siihen oli, en muista tarkalleen nyt miksi, oli enkunkielisellä sivulla. Se mistäpäin kävijä näyttää tulevan, ei pidä useinkaan paikkaa kun boteista kysymys, lähtöpaikan pystyy helposti kätkemään. Tekoälyn kertomana niitä ei voi oikein estääkään. Google Analytics osaa poistaa ne tilastoistaan, eli ei näy, mutta estää ei osaa sekään. Rahalla ja taidolla ehkä siihen pystyisi...
No niin, tervetuloa vaan viisaiden vanhusten hurmaavaan joukkoon! Nuorena sitä ärsyyntyi kun aikuiset olivat niin tyhmiä, aikuisena ihmetteli nuorten typeryyttä, mutta nyt vanhana on helppoa olla. Kaikki ovat ihan tyhmiä, ja tää ei ole mun juttu enää ollenkaan. Kaikki epäilevät toisiaan, synkästi uumoillaan että joku on raittiushenkilö, jollekin tähtitorttu on ilmiselvä natsisymboli, ja sinä joka et tykkää sianlihasta olet varmaan Gazan lastenmurhaaja. Mutta kun on oikein vanha, kaikki helpottuu. Saa sanoa mitä tahansa, ja jos joku hiiltyy, ne puheet voi panna vanhuksen höpinän syyksi. Minulla on tapana karttaa sianlihaa selittämällä että 10. polven takana 1600-luvulla minulla oli juutalainen esi-isä, ja kas kummaa kuinka tämä juutalaisuuteni nyt juuri pukkasikaan pinnalle. Voin likoitella kuusikymppistä kahvilantätiä ihan vapaasti (ja se vain tykkää siitä!). Ja täditellä kakskymppistä kahvilantyttöä, noin tasapuolisuuden nimessä. Ja se myös tykkää. (Ja jos ei, nuo vanhuksethan ovat mitä ovat!). Ylimalkaan totunnaiset tavat ärsyttävät usein, kaikki se mitä tietysti on oikein ja soveliasta tehdä. Mutta siitäkin selviää, kun huomaa että vanhusta juuri nyt kolottaa vähän, eikä se mitenkään voi tulla pakolliseen tapaamiseen. Mutta ehkä seuraavan kerran, tottakai, mielellään... :)
Minullakin on satoja lukijoita milloin mistäkin päin maailmaa. Olen päättänyt olla välittämättä koko asiasta.
en muista koska olisin viimeksi käynyt tutkimassa oman blogini statistiikkaa, en uskalla tietää niistä mitään. wordpressissä on mahdollisuus estää hakukoneet, ja sen kohdan olen ruksannut. huono hakukonelöydettävyys rauhoittaa, ajatus ison yleisön blogin pyörittämisestä hermostuttaa.
tykkään innostua, tuohtua ja pettyä jostakin. mielessä ryysii kaikenlaisia juttuja, yleensä tuuppaan ne blogiin, josta ne sitten aika pian häviävät, koska en arkistoi tekstejä.
Heidi / Tiiu
On jotenkin helpottavaa kuulla, että samanlaista outoa lukijaporukkaa kaukomailta on ollut liikkeellä muidenkin blogeissa. Olen luullut olevani ainoa. Ehkä siitä ei tarvitsekaan huolestua. Ehkä siellä vain tekoäly lukee tekstejä ja oppii niistä kieltä.
meri
Ymmärrän hyvin tuon näkökulman, että iso yleisö hermostuttaa. Pidän oman blogini lukijamäärää yllättävän isona (ilman näitä ulkomailta tulevia rynnistyksiäkin).
Tällainen pseudonyymikirjoittaja pitäisi lisäksi vaikeana tilannetta, jos tuttavat tunnistaisivat kirjoittajan. Silloin varmaankin lisääntyisi tarve poseerata toisenlaisin ilmein kuin oudoille lukijoile. Vaikka mistäpä sen tietää, ehkäpä joku on tunnistanut - ainakin yhden epäilyttävän lukijan olen havainnut.
Viisas vanhus tässä heltyi heti muistelemaan omaa nuoruuttaan, jolloin vanhempia ärsyttävä rienaaminen nousi suorastaan muoti-ilmiöksi. Se oli hauskaa se, enkä soisi sen koskaan loppuvan. Mutta taito ei vaan enää tunnu riittävän.
Kuten vaikkapa tuo "raittiushenkilö". Minä otin juhlassa yhden lasillisen viiniä ihan vaan siitä syystä, että vieressäni istunut elokuvamies otti kuusi lasillista. Tuli mieleen kansallisrunoilijan säe "raittiushenkilö raittiustuolissaan / sinusta on muka huolissaan / se nimittää sinua hulttioks / ja väittää että maksasi sanoo poks - - " . Sillä yhdellä pahanmakuisella lasillisella tunsin välttäväni holhoojamestarin epäkunnioittavan asenteen valumisen ylleni.
Nuo blogivierailut jostain Singaporesta on ihan hassuja. Minulla oli yhtenä päivä Iranista yli 1300 visiittiä.
Jotkut vielä julkaisevat polleana "kävijämääriä" sen osoituksena, että ovat suosittuja.
Olen ottanut talteen luonnoksiin jonkun päivän tilastot ajatellen, että tekisin jutun näistä ja joistain muistakin tilastoista tai "tilastoista", katsotaan.
En usko, että näistä mitään vaaraa on. Kommenteistakin joutuu välillä poistamaan robottiviestejä, ja samoja näkyy vilahtelevan toisilla bloggaajilla.
Minusta joulutorttu on kauhea jälkiruoka, niin raskas. Kyllä kevyt leivos tai vaikka luumuvanukas on paljon maukkaampi ja sulavampi.
Kinkku alkaa jäädä pois monista suomalaisten joulupöydistä ja hyvä niin. En tiedä, hankinko sitä tänä jouluna ollenkaan. Meidän porukalle maistuu poronkäristys tai joku mausteinen pata.
MM
Minulla on vaikutelma, että kaikki kaukomailta tulleet visiitit eivät raksauta kävijämittasia eteenpäin - siis tuota mittaria, joka on blogissani oikealla reunalla tästä tekstistä muutaman rullauksen päässä alaspäin. En ole varsinaisesti asiaa tutkinut, mutta sellainen tuntu on, että jos kaikki käynnit olisivat raksauttaneet mittaria, lähestyttäisiin jo miljoonaa. Nyt on vain puolet siitä.
Raskaat "herkut", joulutortut ja kaikki muutkin, ovat minun huushollissani olleet aina pois. Samoin punainen liha, kaikki makeat välipalat ja pikaruoka. Silti on liikakiloja. On se kumma!
Minulla on 1 197 629, mittari on oikealla pitkän tägilistan lopussa. En osaa päätellä siitä mitään.
Muistan, että joku olisi joskus blogissaan kertonut, miten saa tietää todellisen kävijämäärän. En pannut sitä muistiin ja mietin vain, onko se oikeasti mitenkään mahdollista.
Kyllä ihmisillä varmaan on hyvin erilainen aineenvaihdunta sanoo tutkijat mitä tykkää. Minähän nautin joka päivä lounaan jälkiruuaksi kahvin jonkun herkun kera, jäätelö, kakunpala, leivos, korvapuusti, suklaapötkö yms. Mitään sipsejä ja muuta hupinaposteltavaa en kyllä syö, vain aterioita. Olen normaalipainoinen, painavampi kuin nuorena, jolloin olin välillä liiankin laiha, kun säännöstelin turhaan syömistäni lihomista peläten. Tiedän niukemmin syöviä, joilla paino nousee herkästi.
Lähetä kommentti