sunnuntai 8. lokakuuta 2023

Ihan vakavalla naamalla

Missä viipyy? Nyt olisi aika. Nyt olisi momentum.


Chaplin teki sen 1940, keskellä sotaa. Se osui. Ohjuksen nimi oli Diktaattori (The Great Dictator). Pilkan kohde ei jäänyt epäselväksi.

Missä ovat osaavat satiirikot nyt? Vallanpitäjien pilkkaaminen voi toki olla pilkkaajalle vaarallista, mutta silti. Eikö kukaan uskalla? Vai eikö satiiria enää osata?

Kuka on Robin Hoodin vastakohta, minulta kysyttiin. Suomen hallitus tietenkin. Ottaa vähävaraisilta, antaa hyvätuloisille. Päinvastaista hallituspuolueet itse kyllä väittävät, ihan vakavalla naamalla.

Amerikassa on veikeä meininki republikaanipuolueessa. Ovat pistäneet presidenttiehdokkaalleen hallinnon jo valmiiksi ranttaliksi. Evankelikaaliset konservatiivit julistavat Raamattu kädessä perinteisiä arvoja ja kristinuskoa, ihan vakavalla naamalla. Ei kovin hurskaalta meno näytä, eikä varsinkaan presidenttiehdokas.

Näin hillittömiä aiheita olisi nykysatiirikolle tarjolla. Tilanne pitäisi ottaa haltuun silloin kun se on päällä. Kohta on myöhäistä, kohta tulevat uudet pilkattavat.

On tietysti myös klassikkosatiireja, jotka kestävät aikaa. Kuvassa muutamia kirjahyllystäni.

Pitkään olen pitänyt kuvassa keskellä näkyvää Nikolai Gogolin kirjaa maailman parhaana hallinnonuudistuksen oppikirjana. Mutta sekään ei enää pärjää nykymenossa. Se saisi ehkä otteen johonkin Suomen sote-uudistukseen ja ns. hyvinvointialueiden (nimi annettu ihan vakavalla naamalla) hallintokuvioihin, mutta näihin isompiin metkuihin tarvittaisiin ihan uudenlaista otetta.

 


3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Niinpä. Joku viisaampi voisi sanoa "Voruber man nicht reden kann, daruber muss man lachen." Mutta ei, sattiria on vaikea enää saada kaupaksi, kun ne tekevät sen itse.

Dessu kirjoitti...

Erinomainen esimerkki pirullisesta travestiasta. Kiitos! Mitähän Wittgenstein tuosta olisi pitänyt?

ketjukolaaja kirjoitti...

Minusta Suomen nykyisen hallituskoalition edustajat ovat vaikuttaneet hyvinkin huumorintajuisilta, hehän usein suorastaan nauravat opposition edustajien puheenvuoroille ja ihan aiheesta ainakin minun mielestäni. Oppositio sen sijaan vaikuttaa tosikkomaiselta. Vaikka niinhän sitä sanotaan, ettei hyvä koomikko naura omille vitseilleen.

Itse olen suunnitellut oman puolueen perustamista. Sen tunnuslauseeksi voisi sopia: "Eduskuntaan on saatava pysyvä vähemmistöenemmistö!"