Minulle
ilmeisesti vähän naureskellaan. Ei vaivauduta aina edes menemään selän taakse
vaan sitä tapahtuu ihan edessäkin.
Syynä
on yksi fobiani. Sitä nimitetään bakteerikammoksi. Se ilmenee usein toistuvana
käsien pesuna.
En
ole vakuuttunut, että kyseessä on fobia, liioittelu. Minusta se on pysynyt ihan
kohtuuden rajoissa. Muutamat muut näyttävät olevan eri mieltä.
En
oikein onnistu aloittamaan ruokailua pesemättä käsiä. Jos olen käynyt ulkona,
vaikkapa kaupassa, pesen kädet kotiin tultuani. Jos olen kätellyt ihmisiä, pesu
kuuluu asiaan.
Ei
tämä aina ole ollut näin. Lisääntynyt peseminen alkoi noin neljä vuotta sitten,
kun jouduin käymään kuukausikaupalla lähes päivittäin sairaalassa katsomassa
kuolemansairasta lähisukulaista. Sairaalan käytävillä oli käsidesipulloja ja
kehotus niiden käyttämiseen.
Silloin
huomasin, että flunssat vähentyivät. Olen vuosikymmenet ollut taipuvainen
sairastumaan monta kertaa vuodessa kunnon flunssakuumeeseen. Ja nyt tuli talvi,
jolloin kuumetauti iski vain yhden kerran.
Sama
on jatkunut. Nyt päättymässä olevana talvena en ole saanut yhtään flunssaa.
Käsien
pesustako se onkin ollut kiinni? Vai tarvitsenko enemmänkin terapiaa?
Maalla
kesäkodissani en pelkää ollenkaan pöpöjä. Kädet saavat vapaasti kaivautua
puutarhamultaan. Liiat ravat toki pesen pois, mutta siihen en käytä mitään
käsidesiä. Pelkkä järvivesi riittää. Siinä on luonnollisen puhtauden tuntu.
Mutta
muualla yritän olla tarkka. Yritän olla koskettelematta turhaan. Se ei ole ihan
helppoa, sillä kaikenlaisia houkutuksia tulee vastaan.
5 kommenttia:
Minä olen alkanut pestä käsiä useammin sinä aikana, kun olen lueskellut kirjoja. Tuota aikaa on jatkunut viitisen vuotta. Ei ole kiva, että kirjaston kirjoihin jää minun rasvaiset sormenjälkeni. Muuten olen desinfioinut itseäni aika kitsaasti. Senkin kyllä ympäristö panee merkille.
Yksinkertaistettuna: olet alkanut olla allerginen Ihmiselle.
Jostain syystä kuumeet ja flunssat eivät juurikaan iske minuun. Eivät ole iskeneet vuosikausiin. Jos tuntemuksia tulee, ne kestävät vain joitakin tunteja. Mutta kyllä esimerkiksi kotiin tullessani pulee tarve käsien pesuun. Jollen sitä tee, tulee epämiellyttäviä tuntemuksia hiiren kanssa. Ristiriitaista: vanhuuttaan iho kuivuu, mutta käden rasva tuntuu epämikellyttävälyä.
Kai tätä on täydennettävä, että olen tottunut pesemään hiukset sampoolla suihkussa joka ikinen aamu. Tätä on jatkunut jo yli puoli vuosisataa. Yhtään aamua ei ole jäänyt väliin. Ei lähde päivä käyntiin ilman pesua. Ei se taida mitään allergiaa ihmisille olla? Eikä liity flunssiin. Ihan vaan sitä, että rasvat pois. Ja vakuutan: tukka on tuuhea.
Iltalehtien nerokkaat toimittajat kirjoittaisivat sinusta että "olet AINA pessyt tukkasi VÄÄRIN"! :D
Nyt täytyy myöntää hölmöytensä. En ymmärrä kommentin pointtia, sillä en ole kyseistä julkaisua kohdannut vuosikymmeniin, paitsi lööpeissä.
Tämmöiseksikö se on mennyt? "AINA VÄÄRIN". Silloin joskus kauan sitten sen keskeisintä uutisantia olivat tissivaot. Onko siis laatu parantunut?
Lähetä kommentti