maanantai 4. huhtikuuta 2011

Ei aivan kuolemaksi

Jos ei aivan kuolemaksi, niin paha kuitenkin. Näin Dessu ajattelee taudista, jonka uhrina olen kiemurrellut jo muutaman päivän.

Dessu on tottunut luottamaan, että kuuma rommitoti hunajalla maustettuna lannistaa lievän ja keskipahankin flunssan. Näin ei nyt käynyt, ei vaikka vahvistin annostelua vielä toisellakin ja taisi olla että kolmannellakin kuumalla rommitotilla. Lisäksi olen kokeillut mustaa viinimarjamehua.

Kaikesta lääkityksestä huolimatta Dessu makaa reporankana sängyssään kurkku tulehtuneena ja pää täynnä räkää. Harmin huipuksi ylihuomenna olisi alkanut työmatka Berliiniin, kaupunkiin, jonka kaikista eurooppalaisista suurkaupungeista tunnen huonoiten. Odotin matkaa kovasti, mutta nyt se on pitänyt peruuttaa.

Lohdutuksena murheeseen olen soitellut vanhoja levyjä - vinyyleitä 1960-luvulta. Abbey Road, Disraeli Gears, Music from the Big Pink, Nuclear Nightclub, Aqualung, Herra Mirandos, On the Threshold of a Dream… Sellaisten kanssa sielu edes nauttii vaikka ruumis kärsii. Ja olen katsonut dvdltä Hitchcocin kultakautta: Takaikkuna, Vertigo, Mies joka ei osannut sanoa ei, Köysi…

Apteekkiin piti päästä. Treo pääsi loppumaan. Töölö on siitä harvinainen paikka, että täällä on apteekki, joka on aina auki, joka päivä 24 tuntia ympäri vuoden. Huomenna taitaa olla edessä meno lääkäriin, sillä merkkejä alkavasta poskiontelontulehduksesta on havaittavissa. Minulla on taipumusta siihen. Jos niin käy, tulee antibiootteja.

Hylkään siis teidät, arvoisat lukijani, toistaiseksi, ja käytän aikani kuuntelemalla lisää 60-luvun vinyylejä ja katsomalla lisää Hitchcocin kultakautta. Palaan jos tästä joskus tokenen.

4 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Tiedän melko hyvin miltä sinusta tuntuu. Pari viikoa sitten heräsin, kun joku oli laittanut nenään vesimelonit, nieluuni raastinraudan ja liimannut niskaani rautatangon.

Olosi paranee vaan kun et kuuntele liian hyvää musiikkia joka saa sinut tanssimaan :)

Pikaista paranemista !

Anonyymi kirjoitti...

Paranemisia !
Hyvät vanhat filmit ovat jännittävää seuraa! Vinyylit olivat minulle ihan outoja. Ehkä tunnistaisin, jos kuuntelisin!?

Jäin tuossa miettimään, että miten näin pääsi käymään? Dessu tuntuu huolehtivan itsestään ja mittari on tuskin houkutellut takin pois jättämiseen. Minun ulkomittari näytti loppuviikolla +26°C ja takki oli laitettava käsivarrelle, kun ei kehdannut muuten kulkea puolialastoman T-paitakansan joukossa. Nyt sataa ja ilma on kolea.
'Sivummalta seuraaja'

Päivi kirjoitti...

Hyvät lääkkeet sinulla on jo nyt käytössä - elokuvat ja musiikki. Kyllä niillä paranee!

Anonyymi kirjoitti...

Et sentään kuoleman kielissä liene, kun laadukasta musiikkia ja kunnon elokuvia jaksat katsoa.

Iisi



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...