Tätä
olin osannut pelätä. Kaaduin kaupan edessä. Menin ihan nurin narin mukkelis
makkelis.
Liukasta
oli. Edellisen yön lumisade oli muuttunut vesikeliksi. Olin kyllä vaarasta
tietoinen ja kävelin varovasti lyhyin askelin, mutta silti kävi näin. Siinä
huomaa tulleensa melkoiseksi köntykseksi, kun näki samassa kohdassa
juoksentelevia koululaisia, jotka liukastelivat myös mutta säilyttivät silti
helposti pystyasennon.
Kaatuminen
oli jotenkin kummallisen hidas. Jalka lähti luistamaan ja oli siinä ja siinä,
että se olisi ollut pelkkä horjahdus. Mutta jalan liuku jatkui ja jotenkin
hidastetusti vajosin selälleni. Siinäkin liu´uin vielä pari metriä pyllylläni
vähäiseen notkelmaan.
Kuinkaan
ei käynyt. Mikään kohta ei kipeytynyt, ei edes naarmuja tullut. Mikään ei
särkynyt. Silmälasitkin pysyivät nenällä. Talvitakin alaselkä ja housunpersus
kastuivat ja rapautuivat.
Pelonsekaisin
ajatuksin lähdin illalla katsomaan Lucia-kulkuetta. Onkohan viisasta lähteä,
sillä liukasta olisi Senaatintorillakin. Tuomiokirkon pitkät portaat ovat
varmasti myös liukkaat. Entä jos Lucia-neito kellahtaa selälleen kesken
kulkueen. Ehkä vahtimestari on hiekoittanut portaat. Vai onko Tuomiokirkolla
huoltoyhtiö? Niihin ei voi luottaa.
Hyvin
kuitenkin kaikki sujui, vaikka kyllä kirkon portaissa oli liukkaita kohtia.
Lucia on aina yhtä vaikuttava kokemus, vaikka kynttiläkruunu taisikin olla
pattereilla toimiva. Elävä tuli olisi tuulessa sammunut.
Tänään
sain katsella ja kuunnella Luciaa jo toisen kerran. Tällä kerralla sisätiloissa
lasten esittämänä ja elävää tulta käyttäen. Siihenkin liittyy minulla huolta
aiheuttava muisto vuosien takaa. Olen nähnyt tapauksen, jossa kulkueessa sattui
vahinko. Takana tuleva meni kynttilänsä kanssa liian lähelle edessä kulkevaa
pitkätukkaista tyttöä, ja tuli tarttui hiuksiin.
Siinä
olisi ollut ainekset pahaan vahinkoon, mutta onneksi lähellä ollut aikuinen
osasi reagoida nopeasti ja onnistui sammuttamaan leimahtaneen tulen.
Onkohan
tämä ikääntymisen aiheuttamaa vai melankolisen luonteenlaadun aiheuttamaa? Se,
että on aina huolestunut kaikesta ja näkee kaiken huonoimman vaihtoehdon
kautta?
