Lapsuudenkotini olohuoneen seinällä oli ryijy – iso ja pörröinen. Äitini oli valinnut sen ja tuntui olevan siitä ylpeä.
Ryijyyn ja sen tekijään liittyi jonkinlainen kertomus, jonka äiti kertoi kaikille vieraille. Muistikuvani kertomuksesta on niin epätarkka, etten pysty sitä tässä toistamaan. Jotenkin se liittyi äitiin itseensä ja ryijyn taiteilijaan. Olisivatko ehkä olleet tuttavia elleivät peräti sukulaisia? En ole varma.
Vuosia myöhemmin äiti jäi leskeksi ja muutti Jyväskylästä Helsinkiin. Ryijy tuli muuttokuormassa mukana. Olin itse ripustamassa sitä pienen kaksion seinälle.
Tuli kuitenkin hetki, jolloin äiti halusi ryijyn pois seinältä. Vähän ihmettelin, miksi nyt näin. En saanut suoraa vastausta. Jotenkin oudon kiusaantuneelta äiti vaikutti.
Ryijy käärittiin rullalle, suojattiin muovikääreellä ja vietiin kellarikomeroon. Siellä se pysyi vuosikaudet.
Kun äiti sairaustuttuaan muutti palvelutaloon, asunto piti tyhjentää. Tuli puheeksi, haluaisiko hän ryijyn muutossa mukaan. Ei missään nimessä halunnut. Äiti ehdotti, että minä ottaisin sen omaan kotiini. En halunnut. Minulla kaikki seinät olivat kirjahyllyjä täynnä.
Päätimme pistää ryijyn myyntiin. Sain siitä huutokaupassa 200 euroa.
Joskus myöhemmin kysyin äidiltä, miksi hän ei enää pitänyt ryijystään, josta oli ennen ollut niin ylpeä.
̶ Ei sitä kehtaa seinälleen pistää, mitä ihmisetkin ajattelisivat, jos näkisivät.
̶ Miten niin ei kehtaa?
̶ No se kun sama ryijy oli siinä yhdessä elokuvassa sen tollon päähenkilön kodin seinällä.
̶ Minkä ihmeen elokuvan?
̶ No sen Turhapuron.
4 kommenttia:
Netistä löysin sellaista tietoa, jotta ryijy olisi Laila Sepän töitä ja nimeltään Simpukat. Meillä oli saman tekijän ryijy, jonka tiimoilta isäni ja äitini keskustelivat aikoinaan. Isä sanoi, että nuo ryijyn kuviot ovat kuin pyöriä ja ryijyn nimikin on Pyörät. Äiti vastasi tähän tiukalla äänensävyllä, että sen nimi on Aprikoosi. He toistelivat näkökantojaan hetken aikaa, mikä jäi meidän lapsukaisten mieleen huvittavana muistona. Äiti oli muuten oikeassa, nimi taisi löytyä ryijyn takaa.
Juu, kyllä tämä nimi tiedossa oli - olisihan se minun pitänyt tekstissä mainita, mutta unohtui. Kiitos asian esiin tuomisesta!
Yleinen ryijy se tuntuu olevan, paljon sitä näyttää myynnissä olevan. Hinnat näyttävät laskeneen tuosta minun 200 eurosta kahdeksan vuotta sitten. Jostain syystä tieto niinkin kuuluisan henkilön kuin Uuno Turhapuron omistamasta ryijystä ei ole ole aiheuttanut ostoryntäystä.
Miten voisin saada yksityisen viestin sinulle? Sinulla on kiihkeä vihamies, joka haluaa minun poistavan sinut blogiluettelostani. Mitä en tietenkään tee.
Kari, tässä osoite:
redessutom@gmail.com
Lähetä kommentti