Huoli
näyttää olevan suuri. Olen itse hieman jäävi arvioimaan, onko se aiheeton.
Nuorisosarja
on selvästi ottanut asiakseen tarkkailla touhujani. Epäilyn ydin näyttää olevan
siinä, makailenko päivät pitkät sohvalla lukemassa tai lojun laiskanlinnassa
katsomassa elokuvia. Sitä uhkakuvaa kohtaan on nyt ryhdytty tarmokkaisiin
vastatoimiin.
Minulle
tuotiin kuvassa näkyvät urheiluvälineet.
Ajatus
on varmasti kulkenut sitä rataa, että näinä ikimuistoisina korona-aikoina en
saa mitään liikuntaa, kun en uskalla lähteä ulos kämpästä. En enää edes luuhaa
kaupungilla niin kuin tavallisina aikoina. En edes käy kaupassa, sillä
ruokakassi tuodaan oven taakse.
Nyt
siis reuhdon tällaisten outojen vehkeiden kanssa ja lisäksi vääntelen kroppaani
epämukaviin asentoihin netissä mellastavan notkean näköisen naishenkilön
komentojen tahdissa. Siinä touhussa kasvaa aito pelko, ettei tule mitään
revähdyksiä, kramppeja tai nyrjähdyksiä.
Pelko
ei ole aiheeton. Revähdyksiä voi tulla hyvin yllättävissä tilanteissa - minulla
on omaa kokemusta. Nuorena opiskelijana kävin puhetekniikan ja
äänenmuodostuksen kurssia. Siinä oli hyvin laajaliikkeisiä ja suurieleisiä
harjoituksia, ja eikös vaan minulta keskellä klassikkorepliikkiä revähti
alaselkä ja lonkka. Suuret eleet loppuivat siihen. Pari kuukautta klenkkasin
hyvin kivuliain askelin. Muistan vieläkin ne mietteliääksi pysähtyneet ilmeet
ja katseet, kun kaverit kysyivät, missä ihmeen touhussa minä olen noin pahasti
vammautunut. Vastasin, että kävin puhetekniikan kurssin. Siinä ei tullut sitä
oivaltavaa nyökkäysilmettä, että ai jaa, no ilmankos...
Tämä
pelko on nyt palannut, mutta yritän pitää sen hallinnassa. Ehkä ruumiillinen
kunto ja notkeus lisääntyy ihan terveellisellä tavalla. Unohtaa ei kuitenkaan
sovi henkistä notkeutta. Ruumiin ja sielun on hyvä pysyä tasapainossa.
Mikäpä
olisi ruumiilliselle rasitukselle parempi kaveri kuin runous. Siihen
tarkoitukseen etsin aiheeseen liittyvää aineistoa. Sitä löytyi.
Näyterunoa
siis lausun ruumiillisen rasituksen rinnalla. Runon jonkinasteinen
ylevämielisyys ja pateettisuus on varmaankin kelvollinen osoitus henkisen
notkeuden korkeasta tasosta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti