Kuten
hyvin tiedetään, mies osaa helposti kieltäytyä kaikesta muusta paitsi
houkutuksista.
Tämän
ovat joutuneet myöntämään lukemattomat kirjallisuudesta tutut miehet, Sinuhesta
Rhett Butleriin ja kirkkoisä Augustinuksesta Niskavuoren Aarneen. Tämä näyttää
pätevän myös minuun, valitettavasti.
Tuli
nainen, nuori, hoikka, notkea. Oli korkokengät ja lyhyt hame. Kysyi, lähtisinkö
mukaan.
Lähdinhän
minä, valitettavasti. Kyllä kaduttaa.
Suostuin
kaikkeen mitä ehdotettiin. Nyt olen kiikissä. Tehtyä ei enää saa
tekemättömäksi. Pistin nimen paperiin.
Erheeni
vaikuttaa myös Töölöntorin blogin lukijoihin. He eivät saa kirjoituksiani
luettavakseen entisessä tahdissa. Ei blogi varmaankaan kokonaan lopu mutta
ilmestyy lähikuukausina harvemmin kuin ennen. En ehdi kirjoittaa.
Blogin
sijaan kirjoitan muuta. Siihen minut houkuteltiin. Saan kirjoitusta varten
takaisin entisen työhuoneeni Vuoronvarausviraston arkiston vieressä. Ainakin
pari kolme kuukautta siihen menee.
Niille
blogin lukijoille, jotka ovat addiktoituneet juttuihini, tarjoan pientä
ensiapua ja helpotusta. Jos siis Dessun blogin puuttuminen aiheuttaa sinulle
kouristuksia, ahdistumista, tykytystä, paniikkia tai muita vakavia
terveydellisiä haittoja, minulta on alkanut ilmestyä pienimuotoinen
uudentyyppinen blogi, jossa irrottelen vähemmin sanoin mutta samalla tyylillä.
Se on vielä pikkuisen vaiheessa, mutta ohjaan kyllä kiinnostuneet oikeaan
osoitteeseen.
Tällaista
haittaa ne naiset aiheuttavat kun kiinni nappaavat. (Kuva: Marjut Alatalo: Hei
komistus)
2 kommenttia:
Hyvää loppuvuotta! Toivottavasti pidät sanasi ja ohjaat uudelle blogillesi! T. nimim. "Addiktoitunut"
Ohjaan, ohjaan, kaikille kiinnostuneille. Kunhan saan sen siihen kuntoon, että kehtaa ohjata.
Lähetä kommentti