Posti
on kriisissä, kun ihmiset eivät enää kirjoita kirjeitä eivätkä näin ollen osta
postimerkkejäkään. Kun postiluukku kolahtaa, odotettavissa on lasku, ei kirje.
Jouluna saattaa tulla muutama kortti.
Posti
suunnittelee uusiksi jakelujärjestelmäänsä. Siinä onkin kummallinen kiire, kun
jokaisen lähetetyn kirjeen / kortin / laskun luvataan tulevan perille
kiitovauhtia, suunnilleen yhdessä vuorokaudessa. Mielestäni hitaampikin
riittäisi. Minulle riittäisi, jos ne laskut tulisivat jakeluun kerran tai pari
viikossa.
Kaikki
mahdolliset laskut olen siirtänyt automaattiseen e-maksupalveluun, mutta silti
niitä riittää tippumaan postiluukustakin. Taas minulla on näpyteltävänä yksi
Solo-pankkiin, ja se antoi aiheen tälle kirjoitukselle.
Miten
maailmassa yksinkertaisesta laskun maksamisesta onnistutaan tekemään niin
vaivalloista? Siinä menee aikaa vaikka kuinka paljon. Äskettäin pankit vaihtoivat
tilien numeroita, ja IBAN-koodit ovat entistäkin pidempiä. Useimmiten niissä
näyttää olevan pitkä rivi nollia. Oliko sellainen uudistus loppuun asti
ajateltu? Onko siinä nyt laitaa, että joudun lukulaseilla tihrustamaan pienellä
kirjoitetusta lapusta, kuinka monta peräkkäistä nollaa näpyttelen?
Nyt
näppäiltävässä laskussani on 16-numeroinen viitekoodi. Siinäkin on pitkä rivi
nollia. On yhtä helvettiä näppäillä sellainen, kun pelkää, että jos teen
pienenkin virheen, maksu lähtee ehkä johonkin aivan väärään suuntaan. Jos
oikein huonosti käy, minä olen sen näppäilyvirheen vuoksi kohta jollakin
protestilistalla ja menetän luottotietoni.
Ja
pankki kehtaa vielä mainostaa Solo-palveluaan, että "laskun maksaminen
sujuu kätevästi tietokoneella tai mobiililaitteella". En käyttäisi sanaa
"kätevä". Minusta tuo on jonkinlaista tyypillistä insinööriajattelua.
Ymmärrän
sen, että viitenumero on tarpeellinen siksi, että sen avulla laskut ja
suoritetut maksut voidaan yksilöidä ja erottaa toisistaan. Mutta tarvitaanko siihen
todellakin noin pitkä rivi numeroita? Kysyin asiaa ohimennen
Vuoronvarausviraston tupakkahuoneessa istuneelta laskentaosaston päälliköltä.
Hän räpläsi pitkän hetken laskintaan ja kertoi, että 16-numeroisella
viitenumerolla voitaisiin erottaa jokaiselle suomalaiselle yli sata miljoonaa
laskua.
Ei
niitä niin paljon tule, ei edes siinä tapauksessa, että pääministeri Stubb
puolueineen yksityistäisi koko maan kaikki hyvinvointipalvelut.
2 kommenttia:
- Tihrustaminen lukulaseilla ja ilman on syvältä. Hankin joitain vuosia sitten viivakoodin lukijan, tökkään sen kiinni läppäriin kun maksan paperilaskuja, kohtuu sujuvaa. E- laskut menee jotenkin seuraavasti: kopion pitkän numerolitanian E-laskusta verkkopankin käytä viivakoodinlukijaa kenttään, kopioi- liitä toiminnolla. Varmasti on olemassa oikeakin tapa toimia, tämän olen opetellut yritys erehdys menetelmällä.
Elämä on. Ibania on tässä jonkin aikaa jo opeteltu. Ja oppiihan sitä. Pöyristyttävämpiäkin asioita maailmassa ja elämässä kyllä löytyy. Ei edes tarvitse tihrustaa.
Lähetä kommentti