keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Mistä löytäisin sen kirjan




On se aika vuodesta, jolloin havahtuu ajatukseen, että muutto maalle on lähellä. Siihen pitää ruveta valmistautumaan. Muuttotavaroissa pitää olla sellaista lukemista, että pärjää kesän yli.  

Längelmäveden kesäkodissani ylivoimaisesti paras tuntemani lukemispaikka. Se on aurinkotuoli, jonka sijoitan suuren terijoensalavan alle kukkaniityn laitaan. Kukkaniityn takana on kumpareinen kaurapelto. Toisella puolella on näkymä järvelle. Tuolin sijainti kiertää auringon mukaan. Pitää pysyä varjossa. 

Sellaisella paikalla lukeminen vaatii kirjalta luonnetta. Kirjan pitää olla harmoniassa maiseman kanssa. Mikä tahansa ei siihen sovi.  

Tässä tarkoituksessa olen viime päivinä ryhtynyt etsimään sopivia kirjoja. Uutuuskirjat ovat huonosti tuntemani alue, minä kun olen enemmän klassikkoteoksiin suuntautunut. Onneksi on ansiokkaita blogeja, joista saan tietoa uutuuksista. Mielestäni laadukkain niistä on tässä tekstin vasemmalla puolella näkyvässä listassa oleva "Kirjainten virrassa".  

Poikkesin uudistettuun Suomalaiseen kirjakauppaan Kolmen sepän aukiolla. Siitä on nyt tullut varsin tummasävyinen ja aiempaa väljempi, omalla sortillaan tyylikäskin, mutta armottoman keskittynyt vain myyntihitteihin. En välitä karppauskirjoista enkä henkisen hyvinvoinnin oppaista. Pitää olla proosaa ja lyriikkaa - tai sitten historiaa ja elämäkertoja.

Aikanaan piruiltiin, että Suomalainen on paperitavarakauppa, jossa myydään myös kirjoja. Akateemisesta sanottiin, että se on kirjakauppa, jossa myydään myös paperitavaraa. Väite oli - ja taitaa olla vieläkin - oikeansuuntainen, aivan samoin kuin sen toinen versio, jonka mukaan Turun Sanomat on Suomen ainoa urheilulehti, joka julkaisee myös kuolinilmoituksia. Mikään näistä ei kuulu suosikkeihini. Akateeminen tosin on laatukauppa silloin, kun tarvitsen jotain erikoisalan kirjallisuutta. Ja on siellä viehättävä kuppila, täytyy myöntää.  

Divarit ovat minun suosikkipaikkojani. Ervastin paikkaa Kalliossa ei enää ole, siellä oli mukava pistäytyä. Lauantaisin kävin usein ja aina löytyi oivallista juttuseuraa. Sama päti Holapan divariin Fredalla, niin kauan kuin kirjailijamaestro itse oli tiskin takana. Paikka on vieläkin olemassa (kuva 1) mutta ei enää entisensä kulttuurikeskus. Hiltunen jatkaa vielä ja on säilyttänyt tasonsa, samoin Yrjönkadun antikvariaatti. Kotinurkillani Pohjoisella Hesperiankadulla on aivan loistava Arkadia. Siellä on kaiken aikaa myös moni-ilmeisiä kulttuuritilaisuuksia.  

Hagelstam (kuva 2) taitaa olla nykyisistä laadukkain ja monipuolisin. Pidän myös Laterna Magicasta Vironkadulla. Siellä on usein myös kiinnostavia näyttelyitä. Siellä on kyllä vähän turhan kaaosmainen olo kaikkien kirjaröykkiöiden keskellä. Omistaja on talvet ties missä etelässä ja sijaisilla on vaikeuksia.  

Näissä paikoissa nyt kiertelen ja teen löytöjä. Kaupungissa tällainen käy. Tampereellakin poikkean kerran tai pari kesässä divarikierroksella. Nyt siellä on avattu uusi, hyvin kiinnostava kirjakauppa, jolla on velvoittava nimi "Tulenkantajat". Siellä täytyy ehdottomasti käydä.


5 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Nopeasti ajatellen tässä sinulle neljä vähemmän luettua ehdokasta:

1) Marguerite Yourcenar: Hadrianuksen muistelmat
2) Joel Haahtela: Elena
3) Samuel Josef Agnon: Uskollisuuden vala
4) Jean Giono: Mies joka istutti puita

Divareita ja oikein hyviä olen löytänyt Tampereelta ja jopa Toijalasta, mutta eihän mikään vedä vertoja vanhalle Holapalle!

Kari Rydman kirjoitti...

Vielä lisäys:
Marcel Pagnol: Isäni kunnian päivä (tällä nimellä on ainakin suomennettu kirjan pohjalta tehty hieno elokuva, tekijänä muuten Yves Robert, ei filmiklassikko Pagnol itse). Kirjan suomennoksen nimi taitaa olla monikossa.

Kari Rydman kirjoitti...

Oijoi, aina tulee lisää mieleen:

Longos: Dafnis ja Khloë

Sari kirjoitti...

Onnea hyvien kirjojen metsästykseen !

Roope Dessutom kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoisesta listasta. Pistän muistiin. Mielellään saa tulla enemmänkin.

Ainoa vanhastaan tuttu oli Agnon, jonka luin kauan sitten, silloin kun hän oli saanut Nobelin. Varmaankin liian nuorena. Jäi muistikuva hauraasta, runollisesta teoksesta, jostakin rikki menevästä, jos ei osaa oikein sitä kohdata. Pitäisi lukea uudelleen, nyt varttuneemmassa iässä.

Dessu



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...