Olen
viime aikoina katsellut televisiosta ruokaohjelmia ja selaillut ruokalehtiä.
Tarkoitus on ollut löytää uusia virikkeitä.
En
ole mikään mestarikokki mutta en mikään tumpelokaan. Minulla on muutamia
bravuureita, enimmäkseen kalaruokia. Leipominenkin sujuu. Laiskaksi minua voi
kyllä luonnehtia. Minulla on taipumus mennä mieluummin ulos syömään.
Erityisempiä virikkeitä ei harmikseni ole löytynyt. Taidan luopua yrityksestä.
Jatkan vanhoilla bravuureilla, jos viitsin.
Television
ruokaohjelmista on yksi jäänyt poikkeuksellisesti mieleen. Siitä on jo kauan.
Ohjelman nimi oli Teijan keittiö. Vieraana ohjelmassa oli Lilla Teaternin
taiteellinen johtaja, akateemikko Vivica Bandler (o.s. von Frenckell).
Ohjelmassa
Teijan vieras tuli valmistamaan televisiokeittiöön mieliruokansa. Vivica
onnistui yllättämään Teijan täysin.
Teijalla
oli ilmeessä pitelemistä, kun vieras kaivoi laukustaan kalapuikkoja ja pakasteherneitä.
Teatteriguru Vivica sen sijaan touhusi naama vakavana ja selosti perin pohjin
työnsä vaiheita ja niksejä. Lopuksi käytiin pöytään nauttimaan
aikaansaannoksesta. Hyvin oli onnistunut.
Akateemikot
taitavat olla mieltymyksiltään hieman yllättäviä. Mieleen muistuu toinenkin akateemikko, filosofian professori Georg Henrik von Wright. Hän ei sentään
tietääkseni esiintynyt missään ohjelmassa mieliruokaansa laittamassa, vaikka
kyllä se kiinnostavaa katsottavaa olisi ollut. Hän nimittäin ilmoitti jossain
haastattelussa, että mieliruokaa ovat nakit ja muusi.
Pitäisiköhän
minunkin kokeilla, kun on näin arvovaltaisia opastajia?
Kuvan
Ateria (2011) ennakoi aineksiltaan ja kattaukseltaan uusimpia virtauksia
terveellisten ruokatottumusten lisäämiseksi. Kokkina Liisa Hietanen
Honkahovissa Mäntässä.
