Ensin
tuli kurkku kipeäksi ja nielaiseminen sattui. Sitten alkoi yskä. Sitten alkoi
korvassa tuntua vihlaisuja.
Tähän
asti asiat tuntuivat olevan vielä suunnilleen hallinnassa. Tällaisia vaan tulee
pari kertaa vuodessa ja ne pitää sietää. Yskänlääkettä ja Buranaa. Yötä vasten
kuumaa rommitotia hunajan kera. Nostalgista musiikkia tukemaan itsesäälissä
rypemistä.
Tilanne
kuitenkin kääntyi huonommaksi. Kuume nousi.
Kun silmä alkoi rähmääntyä ja valkoinen muuttui punaiseksi, oli aika
tilata aika terveyskeskukseen. Sen sai heti. Silmätulehdus oli heti selvä.
Siihen sain antibioottitippoja.
Röntgenkuvassa
ei näkynyt mörköjä, joten yskän laantumista jäädään odottelemaan. Yskänlääke on
kyllä poikkeuksellisen tymäkkää laatua, sitä en muista ennen saaneeni.
Sovittuja
menoja on pitänyt peruuttaa. Kaikki muu kävi helposti, mutta suuri harmi tuli
siitä, etten voinut yskivänä mennä Kaj Chydenius 75 vuotta -juhlakonserttiin.
Lippu oli tilattu jo keväällä. Onneksi löytyi sijainen menemään puolestani.
Eiköhän
tämä tästä, kunhan kärsivällisesti odotan. Lukemiselle silmätipat eivät ole
eduksi, joten musiikille jää sitäkin enemmän tilaa. Tulee taas kerran tehdyksi
nostalginen aikamatka 1960-luvun loppupuolelle. Se oli se kulta-aika.
Täytyy
oikein ihmetellä, kuinka moni sen ajan kappale on säilynyt muistissa ja tuntuu
edelleenkin onnistuneelta. Liitteenä Suosikki-lehden lista heinäkuulta 1967,
kultakauden ytimestä. Kuinka tuttua, kuinka elävää. Uskon, että blogia lukevat
sukupolveni ihmiset löytävät listalta paljon tuttua ja unohtumatonta.