Vanhoja lehtiä
kannattaa lukea. Niistä saa impulsseja.
Vanha professori Rafael Koskimies kehui erästä kirjaa Uudessa Suomessa keväällä 1961:
"Korkea-asteinen naisen
sielunkuvaus, joka merkitsee kaivattua askelta suomalaisen nykyaikaiskirjallisuuden
kehitystiellä."
Modernistien
koulukuntaa edustanut kulttuuritoimittaja Eino S. Repo kehui samaa kirjaa
Parnassossa 2 / 1961: "Nähdäkseni
tällä teoksella on kaikki edellytykset tulla luetuksi vielä silloinkin, kun
enimpiä viime aikojen kirjoja on kauan sitten lakattu lukemasta."
Olin luullut, että
nämä kaksi eriseuraista kirjallisuusmiestä eivät voineet olla yksimielisiä
mistään asiasta. Erehdyin.
Mikä siis on tämä
omituinen kirja? Vastaus: Marja-Liisa Vartion Kaikki naiset näkevät unia (1960).
Siitäpä tuli se
impulssi. Kirja esiin hyllystä ja lukemaan, vaikka ihan muuta olin suunnitellut. Ja saman tien kaikki muutkin
hyllystä löytyvät Vartiot. Sopii hyvin tukemaan Yle-Teeman naisohjaajien
maaliskuun kokonaisuutta.
Ja vielä teokseen
liittyvä väitöskirja ("Helena Ruuska: Arkeen
pudonnut sibylla : Modernin naisen identiteetin rakentuminen Marja-Liisa
Vartion romaanissa Kaikki naiset näkevät unia". - löytyy netistä). Ja vielä Paavo Haavikon
vaimonsa varhaiseen kuolemaan liittyviä runoja.
Käyköhän vielä joskus niin, että Paavo Haavikko muistetaan Marja-Liisa
Vartion aviomiehenä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti