Tänään
onnistui se mikä eilen ei. Menin katsomaan Havis Amanda -patsaasta tehtyä
hotellia.
Olin
etukäteen perehtynyt Manta-patsaan historiaan. Se ei ole aivan ongelmaton. Itse
asiassa patsaan paljastamisen jälkeen 1908 siitä nousi melkoinen skandaali.
Niinhän se aina uudenlaisista taideteoksista.
Rähinä
alkoi, kun Helsingin Suomalainen Seura ilmaisi paheksuntansa: "Vallgrenin
´naikkonen` yllytti toriyleisön siveettömiin ajatuksiin naisia kohtaan [ - -]
pienistä poikapahasista ja rantajätkistä alkaen totiseen maalaiskansaan - -
". Joukko kansanedustajia ja naisasialiikkeen edustajia pelkäsi
siveettömyyden ja prostituution leviävän, erityisen kiivas oli tunnettu
koulunjohtaja Lucina Hagman, jonka mielestä patsas esitti rietasta katunaista
ja kokottia, jonka alastomuus julkisella paikalla kauhistutti.
Kritiikkiä
esittivät myös ihmisvartalon asiantuntijat, nimittäin lääkärit. Heidän mielestään
patsaan anatomia ei ollut oikea. Lantio oli liian leveä ja asento täysin
mahdoton.
Naisten
ääni -niminen lehti kiivaili patsaan tilannutta ´miesklikkiä` ja
´taide-intelligentsijaa` vastaan. Työmies-lehti piti veistosta ruokottomana ja
tolkuttoman kalliina (80000 mk), jolla hinnalla olisi voinut pelastaa monta
hädänalaista naista inhimilliseen elämään. Perussuomalaista puoluetta ei siihen
aikaan ollut vielä keksitty, joten emme tiedä, millaisen kannan siltä taholta
olisimme saaneet - arvata kyllä voimme.
Vain
ruotsinkieliset kosmopoliitit ja heidän lehtensä Hufvudstadsbladet arvostivat
Vallgrenin patsasta mutta totesivat sen kauneuden ja moderniuden ja urbaaniuden
olevan ´helmiä sioille`. Sen sijaan fennomaanien taholta nähtiin, että
naisfiguuri liian keimailevana perinteisen kalevalaisen Suomi-neidon ja
suomalais-ugrilaisuuden kuvaksi. Totta onkin, että Vallgrenin mallit eivät
kuuluneet suomalais-ugrilaiseen heimoon. Malleina toimi kaksi pariisilaista
19-vuotiasta mademoisellea,
Marcelle Delquini ja Leonie Tavier. Fennomaaneille myös suihkulähteen
merileijonat olivat epäkansallisia elementtejä.
- -
-
Nyt siis
Manta on siivottu pois näkyvistä. Sen ympärille on rakennettu huone,
yksihuoneinen hotelli. Japanilainen taiteilija Tazu Nishi ideoi Hotel Manta of
Helsinki -teoksen osaksi Helsingin juhlaviikkoja. Se toimii 12. lokakuuta asti.
Huonevarausta on turha yrittää, sillä hotelli on varattu koko ajaksi. Sen
sijaan yleisö pääsee tutustumaan huoneeseen päiväsaikaan (klo 11.30 - 17.30),
pääsymaksu on 3 euroa. Minä kävin siellä tänään. Kävijöitä oli ruuhkaksi asti,
varsinkin turisteja. Yleisö keskusteli epäsuomalaisen vilkkaasti, ja ilmapiiri
oli innostunut. Täytyy myöntää, että minunkin penseä ennakkoasenteeni lauhtui.
Idea osoittautui hauskaksi.
Manta
seisoi keskellä parisänkyä. Huone oli asiallinen, siellä oli myös kylpyhuone.
Tapeteissa oli piirroskuvia suomalaisen kirjallisuuden merkkihenkilöistä.
Sieltä oli hieno näkymä kauppatorin suuntaan. Minibaari puuttui. Televisio oli
- en tiedä, näkyikö aikuisviihdekanava. Ehkä se ei ollut tarpeen, kun oli tämä Manta?
Mantaa
pääsi tarkastelemaan hyvin läheltä ja aivan uudesta näkökulmasta. Varttunut
miehinen katse jätti mietteliääksi. Lääkäri en ole, mutta minusta anatomia on kohdallaan. Tuliko siveettömiä ajatuksia? Enpä tiedä,
tokkopa, mutta jätän jokaisen blogia lukevan poikapahasen, rantajätkän ja
totisen maalaiskansalaisen sekä naisasianaiset ja kansanedustajat muutkin
asiasta kiinnostuneet arvioimaan itse tätä rietasta ja ruokotonta veistosta.
- -
-
Sää on
parantumassa, selkäkin on kelvollisessa kunnossa. Olen aikeissa lähteä maalle
pistämään kesäasunnon talviteloille. Laiturikeli ei taida enää jatkua, joten uskoisin viikossa selviäväni takaisin Töölöntorille.