Luin
lehdestä hämmentävän uutisen. Paavi ei enää kiistä evoluutiota ja
alkuräjähdystä.
Eipä
kauan mennytkään. Vasta äskenhän sieltä myönnettiin, että se kiertää sittenkin.
Kohta varmaan saamme kuulla, että naisesta on muuhunkin kuin omenan antajaksi.
Miten
käy nyt Raamatun luomiskertomuksen? Pilallehan suuri kertomus menee tällaisesta poukkoilusta.
Piti
oikein kaivaa esille aiheeseen liittyvä hieno runo.
P. Mustapää: Tiedon
probleemi (1969)
(Aadam, se on
ihminen - Augustinus)
Ja yhä puhutaan,
kun
varjo Aadamin
vaeltaa
eksyksissä
ja
ajattelee aikaa
muinaista
Eedenissä.
Hän
Eeva, henkäys, mielessään
vaeltaa
yksinään.
Kolkolla
retkellään
hän
osuu sattumalta
portille
Eedenin
ja
kysyy vartijalta
pääsyä
muurin taa.
Ei,
eipä mikään estä:
kirous
muinainen
ei
nykyaikaan kestä.
Niin,
kyllä tulla saa.
Isämme
Aadami
juurella
Tiedonpuun
yhyttää
paikan vapaan
ja
siihen istahtaa.
Hän
madon havaitsee
lehvissä,
vanhaan tapaan
mielessä
petoksen ansa.
Ja
tutut omenat
riippuvat
oksistansa.
Isämme
Aadami
odottaa
ikävissään.
Ei
hymyilyä missään,
ei
taive olkapään
kuvastu
lähteen peiliin,
ei
oksan värähdys,
ei
käsi, ojentuva
hedelmään.