torstai 30. lokakuuta 2014

Tiedon probleemi




Luin lehdestä hämmentävän uutisen. Paavi ei enää kiistä evoluutiota ja alkuräjähdystä.

Eipä kauan mennytkään. Vasta äskenhän sieltä myönnettiin, että se kiertää sittenkin. Kohta varmaan saamme kuulla, että naisesta on muuhunkin kuin omenan antajaksi.

Miten käy nyt Raamatun luomiskertomuksen? Pilallehan suuri kertomus menee tällaisesta poukkoilusta.

Piti oikein kaivaa esille aiheeseen liittyvä hieno runo.

P. Mustapää: Tiedon probleemi (1969)
                             (Aadam, se on ihminen  - Augustinus)

Ja yhä puhutaan,
kun varjo Aadamin
vaeltaa eksyksissä
ja ajattelee aikaa
muinaista Eedenissä.
Hän Eeva, henkäys, mielessään
vaeltaa yksinään.
Kolkolla retkellään
hän osuu sattumalta
portille Eedenin
ja kysyy vartijalta
pääsyä muurin taa.
Ei, eipä mikään estä:
kirous muinainen
ei nykyaikaan kestä.
Niin, kyllä tulla saa.
Isämme Aadami
juurella Tiedonpuun
yhyttää paikan vapaan
ja siihen istahtaa.
Hän madon havaitsee
lehvissä, vanhaan tapaan
mielessä petoksen ansa.
Ja tutut omenat
riippuvat oksistansa.
Isämme Aadami
odottaa ikävissään.
Ei hymyilyä missään,
ei taive olkapään
kuvastu lähteen peiliin,
ei oksan värähdys,
ei käsi, ojentuva
hedelmään.