Olen mielestäni aika hyvä riitelemään, kun sille päälle satun. Aika usein satunkin. Ei minulle aivan amatööri riitelyssä pärjää.
Siinä on vaan sellainen ongelma, että kunnon riitelyyn tarvitaan vastapuoli. Yritäpäs riidellä yksin! Se on vähän sama kuin yrittäisi painia yksin. Voisi katsojan silmiin näyttää aika omituiselta – eipä silti, aika omituiselta se paini näyttää kaksinkin.
Olen viime aikoina yrittänyt päästä riitelemään, mutta en ole onnistunut. Toista osapuolta ei saa puhelimeen. Kiukku siitä sen kun kasvaa.
Kun soitin, N-pankin puhelin piippasi jonotusääntä. Tuli ilmoitus, että oletettu jonotusaika on 33 min. Odotin ainakin 33 min. Jonotusmusiikki oli kamalaa . Sitten joku vastasi. Selitin asiani. Piti tunnistautua nettipankin pin-koodilla. Sitten minut siirrettiin uuteen piippausjonoon, jonka piti johtaa asiaa hoitavalle virkailijalle. Ainakin 33 min meni taas kamalaa musiikkia kuunnellen. Sitten tuli ilmoitus, että pahan ruuhkan vuoksi henkilö ei ole enää tänään tavattavissa, soittakaa huomenna uudestaan.
Siinä kohdassa suustani loiskahti ruma sana, ehkä useampikin. En tullut laskeneeksi, montako.
Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta. Yrityksiä on ollut aika monta. Perille ei pääse. Siinä pankissa ei toimi tehokkaasti muu kuin palvelumaksun periminen tililtä automaattisesti kerran kuussa.
Asiani ei edes olisi kovin monimutkainen. Minulla oli laina kesämökin ostamiseksi. Lainan vakuutena oli asuntoni osakekirja. Laina tuli kokonaan maksetuksi jo yli kaksi vuotta sitten, mutta osakekirjaa pankki ei ole palauttanut. Olisin kysynyt, miten saisin sen pois pankista.
Minun mielestäni pankin olisi pitänyt palauttaa osakekirja oma-aloitteisesti. Miksi pankki pitää vakuuden, jos mitään lainaa ei ole? Tästä haluaisin sanoa muutaman kirpeän sanan – mieluiten jollekin korkea-arvoiselle pankkipäällikölle.
Mutta riitapukari joutuu pitämään mölyt mahassaan, kun pankkiin on mahdoton päästä.
dessu, kaikenlainen jonottaminen kysyy sisua ja kärsivällisyyttä, sillä siitä on tullut osa arkipäivää. sähköisen asioimisen kanssa tunnen itseni avuttomaksi muinaisjäänteeksi, joten suosin vanhakantaista palvelutiskiä. kävin viime viikolla jonottamassa ajokortin uusimisneuvoja. lupapalvelussa oli ruuhkaa, joten kaltaisiani, ilman ajanvarausta olevia odottelijoita riitti sankaksi joukoksi, parikymmentä numeroa edelläni. seurasin koneesta vuoronumeroa repiviä asiakkaita sekä siistejä naisvirkailijoita pleksin takana. yksi jonossa odottava mies kyllästyi ja lähti pois, mutta sitä ennen hän laittoi hyvän kiertämään ja antoi minulle oman pienemmän jonotusnumeronsa.
VastaaPoistameri
Poistajonotus sinänsä on mielestäni ok, jos se on mittasuhteiltaan kohtuullinen. Tilapäisen ruuhkan kestän kyllä. Mutta tämä pankkijuttu ei ole enää kohtuullinen eikä tilapäinen. Olen sitä yrittänyt hoitaa syksystä asti. Ja sitä paitsi netin piti parantaa asioiden hoitamista, ei heikentää. Ennen pankkikonttoreissa asiat hoituivat sujuvasti. Minäkin menin joka perjantai työpaikan viereiseen konttoriin maksamaan laskut ja nostamaan setelit viikon tarpeisiin. Eikä siinä koskaan kauan mennyt.
Pankit taitavat olla palvelukyvyltään huonomaineisimpia, N-pankki varsinkin. Muualla sujuu paremmin. Minäkin olin äskettäin ajokorttia uusimassa, ja Trafin nettisivulla asia hoitui sutjakkaasti.
Iäkkäämille ajokortin uudistaminen voi olla painajainen. Asiasta on ketju Suomi24 palvelussa. Löytyy hakusanalla "Ajokortti lääkärintarkistus".
VastaaPoistaKetjun ensimmäisessä viestissä joku kyselee miksi kellotauluja pitää piirtää lääkärille. Asia selviää keskustelun edetessä ja paljon hyödyllistä tietoa tulee.