torstai 20. lokakuuta 2016

Taas meitä järkytetään

Taas meitä järkytetään.

Ikiaikaisen turvallinen luterilainen maailmankuvamme uhkaa luhistua. Syyllinen on tietysti taas se sama kuin aina, peruskoulu. Nyt siellä puuhataan lapsille tasa-arvoa ja neutraalia sukupuolitietoisuutta.

Haiskahtaa poliittiselta feminismiltä. Sitä kammotkaamme! Ja kansa kammoaakin, on kuulunut raivokasta vastustusta. Siihen ovat reagoineet jopa sellaiset, joita mikään ei ole tuntunut järkyttävän, ei kasvava rasismi, ei edes ääriliikkeiden väkivalta. Nyt löytyi asia, joka ei enää jättänyt kylmäksi. Netti paukkuu raivokkaasta vastustuksesta.

=   =   =  

Edellä yritän käyttää vaikeaa tyylikeinoa nimeltä ironia. (Tämän infon suuntaan blogin satunnaisille lukijoille, vakituiset lukijat huomaavat se kyllä itsekin.)

En järkyty tasa-arvopyrkimyksistä. En edes ole luterilainen. Olin kyllä lapsuuteni ja nuoruuteni, rippikoulunkin kävin mutta sitten lopetin. Olen sekulaari.

Olen aikuisiällä nähnyt läheltä traagisia tapauksia, joissa kyse on juuri tästä, poikkeavista sukupuoli-identiteeteistä. Pidän hyvänä tavoitteena, että peruskoulu pyrkii tässäkin asiassa pääsemään tilaan, jossa ketään ei leimata omituiseksi henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Pintataso on jo aikoja sitten saavutettu, enää ei ole tyttöjen lankakäsityötä ja poikien puukäsityötä. Mutta tämän lisäksi on vielä muutakin.

Kuvassa luterilaista naisia ja nuoria koskevaa sukupuoli- ja tasa-arvo-oppia. En ole huomannut, että kansankirkko olisi tällaisesta irtiottoakaan tehnyt. 72,9 % kansasta kuuluu Martti Lutherin nimeä kantavaan ja uskontunnustuksen sisältävään järjestöön.

Myönnän, että tässä kärjistän asiaa. Ihan tahallani. Mistä lienen mallin ottanut?





4 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Luitko itse opuksen? Siinä tällaisen itsestäänselvyyden (eli vähemmistön suojelun) lomassa esitetään mm. eräänlaista taannehtivaa moralisointia opetukseen - johon esittämäsi Luther-teksti sopii ihan hyvin. Asioista, joista hienotunteisuudella ja ymmärryksellä saadaan paljon hyvää aikaan, aletaan suurennellen pitää meteliä. Kaiken seksualisoiminen ei voi olla asian ratkaisu.

Dessu kirjoitti...

Kari, luin kyllä tekstin. Se tuli tutuksi jo työstämisvaiheessa - ei kuitenkaan niin että olisin osallinen sen tekemiseen. - Näyttää siltä, että katson aihetta kovasti erilaisesta näkökulmasta kuin sinä. En ryhdy siitä enemmälti kiistelemään, mutta avaan lyhyesti näkökulmaani.

Minulle aihe on paljon laajempi kuin jokin koulun sisäinen kohteliaisuusasia. Näen tarpeelliseksi tyttöjen ja erilaisten vähemmistöjen kasvattamisen siten, että heiltä poistuu alusta asti se jonkinlainen "jarru", jolla he itse säätävät itsensä vähän syrjään maailman vaikutusvallan valtateiltä. Poikkeuksia toki on.

Maailman väkevin vaikutusvalta on ikimuistoisista ajoista kuulunut ikääntyville valkoihoisille, ennakkoluuloisille lihaa syöville isovatsaisille väsähtäneille heteroseksuaalisille varakkaille miehille. Siis jotakuinkin sellaisille kuin minä.

Näen, että tulevaisuus tällaisessa ohjauksessa on huono. Katsopa vain, millaisia pyrkyreitä nytkin on näkyvissä pitkin maailmaa.

Muutoksen edistämiseksi olisi hyvä, että jopa suomalainen koululaitos (monessa suhteessa huippuluokan edelläkävijä) poistaisi itsestään viimeisiäkin lukkiutumia. Se vaatii tietoista tukemista niille lapsille, jotka jättävät itsensä vähän syrjään. Sellaisia on monenlaisia ja monista syistä. Tyttöjä, maahanmuuttajia, erilaisia vähemmistöjä, joista osa on lapselle itselleen hyvin piinallisia ja salassa pidettäviä. Nämä pitäisi saada oikeasti tasa-arvoisiksi, sellaisiksi, joiden ei tarvitsisi jarrutella oman laatunsa ilmaisua enemmistöjen torjunnan pelossa.

Olen itse aikoja sitten muuttanut vaalikäyttäytymistäni. Äänestän ehdokasta, joka on mahdollisimman monelta ominaisuudeltaan täysin erilainen kuin minä. Nuori, nainen, kielelliseen, etniseen, seksuaaliseen tai muuhun vähemmistöön kuuluva. En odota, että hän valituksi tultuaan järjestää lisää etuja minulle tai minun kaltaisilleni. Meillä on etuja jo aivan riittävästi.

Uskon, että tasa-arvoiseksi kasvatettu nuori sukupolvi (varsinkin naiset) osaa hakea ajatteluunsa uudenlaisia aineksia. Pitäisi osata kääntää näkökulmat ylösalaisia ja nähdä maailma uudella tavalla.

Peruskoulun uusi tasa-arvoa ja neutraalia sukupuolitietoisuutta hakeva tavoite on askel tähän suuntaan, siirtymistä perinteisistä heteronormatiivisista lutherilaisista äijäasenteista yhä kauemmaksi. Se ei ole mikään sisäisin järjestyssäännöin hoidettava hienotunteisuuskysymys vaan syvästi periaatteellinen kulttuurinen muutostavoite.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Dessu! Barrikadeille.....

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Hyvä Dessu!